Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa – Näillä vinkeillä onnistut!

Järjestelmällinen työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa aloittaa heti. Siihen panostaminen vähentää sairauspoissaoloihin ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyviä kuluja. Tutkimusten mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo yritykselle takaisin jopa kuusi euroa. Eli työhyvinvoinnin kehittäminen todella kannattaa.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen olisikin syytä panostaa jokaisella työpaikalla. Aiheeseen voi olla kuitenkin vaikea tarttua, koska kyseessä on varsin monitahoinen ja syventymistä vaativa asia. Mistä tietää millä tasolla organisaation työhyvinvointi on? Mitä työhyvinvoinnilla oikeastaan tarkoitetaan? Mitä kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon? Miten työhyvinvoinnin toimenpiteitä ja niiden tarvetta voi perustella organisaatiossa? Ja mistä ylipäätään lähteä liikkeelle koko prosessin suhteen?

Työhyvinvoinnin kehittäminen prosessina

Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi itsessään on suhteellisen suoraviivainen. Se menee yksinkertaistettuna näin: 

1. Arvioi työhyvinvoinnin nykytila
2. Aseta tavoitteita työhyvinvoinnin kehittämiselle
3. Tee työhyvinvointisuunnitelma
4. Toteuta sovittuja toimenpiteitä
5. Seuraa työhyvinvoinnin kehitystä

Eri vaiheiden lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että prosessi vaatii aiheeseen perehtymistä. Aloitetaan siis alusta.

Työhyvinvoinnin nykytilan arviointi

Prosessin ensimmäinen askel on selvittää työpaikan työhyvinvoinnin nykytila ja vasta tämän jälkeen työhyvinvoinnin kehittäminen voi kunnolla alkaa. Perinteinen ja tutuin työhyvinvoinnin tunnusluku on sairaspoissaolojen määrä, joka on kuitenkin yksistään hyvin suppea mittari. Työhyvinvoinnin arvioimisessa on syytä pyrkiä aiheen monipuoliseen tarkasteluun. Miten työpaikallasi on selvitetty esimerkiksi tiimin toimivuutta, työtyytyväisyyttä tai johtamisen laatua? Työhyvinvoinnin kartoittamisessa voidaan käyttää perinteisten tunnuslukujen lisäksi erilaisia työhyvinvointikyselyitä, joiden avulla koko henkilöstö saa tuoda esiin oman näkemyksensä.  

Kun lähdetään kehittämään työhyvinvointia, on syytä myös miettiä, kuinka kehitystyö sidotaan yrityksen strategiaan. Esihenkilön on hyvä pohtia yksin tai yhdessä työntekijöiden kanssa mitä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys tarkoittaa organisaatiossa. Hyvin strategiaan sidotut työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteet tukevat yrityksen tuloksellisuutta ja siten toimenpiteitä on tarvittaessa myös helpompi perustella. 

Tavoitteiden asettaminen

Kun työhyvinvoinnin tila on selvitetty ja yhteyttä strategiaan on pohdittu, voidaan muodostaa kehittämisen tavoitteita saatuja tuloksia hyödyntäen. Työhyvinvointia kehittäessä on tärkeää pyrkiä toimimaan suunnitelmallisesti kohti valittuja tavoitteita. Ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa ja selkeitä tavoitteita työhyvinvoinnin toimenpiteet jäävät helposti vaikutukseltaan vain hetkellisiksi, eikä todellisia tuloksia synny. Työhyvinvoinnin kehittäminen suunnitelmallisesti voi toimia siksi myös kilpailuetuna.

On tärkeää, että valitut tavoitteet täyttävät hyvän tavoitteen kriteerit. Hyvän tavoitteen tulee olla:

• Selkeä ja tarkkaan määritetty
• Mitattavissa oleva
• Aikaan sidottu
• Realistinen ja saavutettavissa oleva
• Tarpeellinen ja merkityksellinen

Tavoitteen mitattavuus on tärkeää, jotta kehittämisen tuloksia voidaan seurata ja verrata aiempaan. Valitse siis kunkin tavoitteen mittarit huolellisesti jo tässä vaiheessa. 

Tavoitteita asettaessa on lisäksi tärkeää huomioida henkilöstön näkemykset ja toiveet. Henkilöstö, joka saa vaikuttaa tavoitteisiin myös sitoutuu paremmin työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kokemus hyvästä työhyvinvoinnista syntyy aina lopulta koko työyhteisön yhteistyönä. 

Työhyvinvointisuunnitelman tekeminen

Kun sopivat tavoitteet ja niiden mittarit on valittu, on aika tehdä konkreettinen työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on selkeyttää ja konkretisoida valittuja tavoitteita kohti vievät toimenpiteet mahdollisimman hyvin. Työhyvinvointisuunnitelma vastaa kysymyksiin mitä tehdään, milloin tehdään ja kuka tekee.  

Huolella tehty työhyvinvointisuunnitelma toimii myös jatkuvan työhyvinvoinnin kehittämisen perustana. 

Toimenpiteiden toteutus

Kun työhyvinvoinnin kehittäminen on pohjustettu ja suunniteltu huolellisesti, päästään vihdoin toteutusvaiheeseen. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista on hyvä seurata, jotta suunnitelmat eivät jää vain puheiksi. Jos työhyvinvoinnin kehittämiseksi suunnitellaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, jotka eivät kuitenkaan koskaan toteudu, työyhteisön kokema pettymys voi heikentää työhyvinvointia entisestään. Älä siis jätä hommia puolitiehen.

Seuranta ja katse kohti tulevaa

Viimein työhyvinvoinnin kehittämisen prosessissa päästään vaiheeseen, jossa tarkastellaan kehittämisen tuloksia. Tässä vaiheessa nähdään, ovatko toteutuneet toimenpiteet vieneet kohti valittuja tavoitteita ja jos niin kuinka onnistuneesti. Miten henkilöstö on kokenut muutokset? Miten aiemmin valitut mittarit ovat kehittyneet prosessin aikana? Onko mittareissa päästy määritettyihin tavoitteisiin? Jos näin ei ole käynyt, mistä se voi johtua? Entä mitä olisi syytä tehdä eri tavalla jatkossa? 

Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat lukuisat eri asiat jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Tämän vuoksi työhyvinvoinnin kehittämistä tulisi ajatella jatkuvana pitkän tähtäimen prosessina, jossa esihenkilöt ja työntekijät tekevät yhdessä töitä paremman työhyvinvoinnin puolesta. Huolellisesti toteutettu kehittämisprosessin käynnistäminen ja ensimmäisen työhyvinvointisuunnitelman läpivienti antaa hyvät lähtökohdat pitkäjänteiselle työhyvinvoinnin kehittämiselle.  

Pääset helpoiten alkuun työhyvinvoinnin kehittämisessä osallistumalla Työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen -webinaariin. Webinaarissa:

• Opit mitä sinun tulee tietää työhyvinvoinnista, jotta voit ryhtyä kehitystyöhön 
• Käydään läpi työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi yksityiskohtaisesti askel askeleelta 
• Saat konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin tilan kartoittamiseen ja muihin työhyvinvoinnin kehittämisen prosessin eri vaiheisiin

Jaa