Haluatko olla hyvä lähijohtaja? Käy laadukas esihenkilökoulutus

Tai sitten saatat olla jo kokenut ja lukuisia hankalia tilanteita selvittänyt esihenkilö. Silloinkin kannattaa käydä päivittämässä tietonsa ja näkemyksensä koulutuksissa aika ajoin, ettei jää oman kuplansa vangiksi. Suomalaisessa johtamisessa on vielä rutkasti parantamisen varaa, ja hyvä esihenkilö tarkastelee omaa osaamistaan kriittisesti sekä päivittää sitä tarvittaessa. Kulloiseenkin tilanteeseen sopiva esihenkilökoulutus varmistaa, että tiedot ja taidot pysyvät ajan tasalla.

Millainen on hyvä esihenkilö?

Vastaus kysymykseen kulminoituu oikeastaan kahteen jatkokysymykseen:

Miten suuren osan tiimisi voimavaroista osaat valjastaa käyttöösi?

Mikä saa parhaat ihmiset liittymään juuri sinun tiimiisi?

Kysymysten takaa paljastuu valtava osaamisalueiden kirjo. Kenenkään työura ei riitä kaikkien esihenkilötyön osa-alueiden täydelliseen hallintaan, eikä se ole edes tarpeen. Lyhytaikainenkin panostus ihmisten johtamisen saloihin auttaa loikkaamaan esihenkilöiden parhaimmistoon.

Valitettavasti suuri osa esihenkilöistä on nimittäin niin kiinni omassa henkilökohtaisessa suorittamisessaan, ettei heillä ole aikaa paneutua kunnolla henkilöstönsä johtamiseen ja valmentamiseen. Tämä ei ole esihenkilöiden vika, vaan johtuu yleisestä suhtautumisesta lähijohtamiseen. Esihenkilöiden osaaminen on myös erittäin kirjavaa ja itse asiassa ne, joille esihenkilökoulutus antaisi kaikkein eniten, loistavat niissä poissaolollaan.

Suomalaisjohtajien selkeät heikkoudet ovat avoimemman keskustelukulttuurin luominen, ihmisläheisempi innostaminen ja matala kunnianhimon taso, selvisi Työelämä 2020 -hankkeen tilaamasta tutkimuksesta vuonna 2018. Juuri näiden heikkouksien kehittämiseen laadukas esihenkilökoulutus porautuu. Suurimmiksi vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat puolestaan vahva asiaosaaminen, yhteinen arvopohja ja maanläheisyys, Tekniikka&Talous kirjoittaa.

Tekemiemme työntekijöiden haastattelujen perusteella hyvä esihenkilö on esimerkiksi:

• Tavoitehakuinen ja vaikuttamishaluinen
• Hyvä vuorovaikuttaja ja rohkea palautteen antaja
• Kiinnostunut muiden johtamisesta
• Suunnittelutaitoinen
• Systemaattinen ja analyyttinen
• Käytökseltään luottamusta herättävä
• Ammatillisesti riittävän osaava omalla vastuualueellaan
• Taitava strategisessa ajattelussa
• Taitava itsensä johtaja

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Esihenkilötyön laatua ei kuitenkaan voi arvioida vain yleisellä tasolla, vaan se pohjautuu niihin odotuksiin, joita johdolla, henkilöstöllä ja asiakkailla on esihenkilön työtä kohtaan. Esihenkilön pätevyys ratkeaakin aina siinä ympäristössä, jossa hän johtamistyötä tekee.

Mitä kaikkea hyvä esihenkilötyö on?

Myös Googlen laajassa kymmenen vuotta kestäneessä tutkimuksessa, josta Kauppalehti kertoo, hyvän johtajan ominaisuudet painottuivat selkeästi enemmän yhteistyötaitoihin ja inhimillisyyteen kuin tiukkaan asiaosaamiseen.

Hyvä esihenkilötyö on siis paljon muutakin kuin tulostavoitteiden tuijottelua ja palaverien vetämistä. Laadukas koulutus antaa erinomaiset eväät ihmisten johtamiseen, sillä se pureutuu johtamistyöhön pintaa syvemmälle. Hyvään esihenkilötyöhön kuuluu esimerkiksi:

• Mission kirkastaminen

Hyvä esihenkilö tekee työntekijöilleen selväksi: Miksi olemme olemassa? Mitä hyvää tuotamme ympäristöllemme? Mikä on roolimme markkinoilla?

• Asiakasnäkökulman korostaminen

Hyvä esihenkilö muistuttaa mieleen oleellisen: Ketkä ovat asiakkaitamme? Mitä he meiltä odottavat? Millaista arvoa tuotamme heille?

• Tavoitetilan eli vision kirkastaminen

Hyvä esihenkilö katsoo kohti tulevaisuutta: Mihin olemme menossa lyhyemmällä ja pidemmällä tähtäimellä? Mitä hyvää tulevaisuudelta on lupa odottaa?

• Työn merkityksen kokemuksen vahvistaminen

Hyvä esihenkilö huolehtii työntekijöistään: Mitä jokaisen työntekijän on tehtävä, jotta yhteinen tavoitteemme voisi toteutua? Miksi jokaisen työntekijän työ on arvokasta? Mihin isompaan kokonaisuuteen se liittyy?

• Tiimin valmentaminen

Hyvä esihenkilö näkee mahdollisuudet hyödyntää erilaisuutta ja kollektiivista älykkyyttä sekä pyrkii minä-ajattelusta me-ajatteluun.

• Organisaation muutosvalmiuden kehittäminen

Hyvä esihenkilö ennakoi, jotta tiimi pystyy reagoimaan asiakkaiden ja kilpailuympäristön muutoksiin sekä hyödyntämään muutosten tuomia uusia mahdollisuuksia.

• Jatkuvan kehittymisen varmistaminen

Hyvä esihenkilö pitää huolen osaamisen kehittämisestä sekä yksilö- että tiimitasolla.

Laadukas esihenkilökoulutus auttaa ratkomaan haastavia tilanteita

Esihenkilön osaaminen punnitaan erityisesti haastavissa johtamistilanteissa, joihin suomalaisetkin esihenkilöt tämän tästä joutuvat. Tilanteista ei yleensä selviä välttelemällä tai lakaisemalla ongelmaa maton alle, vaan puuttumalla ongelmaan jämäkästi ja ratkaisemalla se rakentavasti eri osapuolten näkemyksiä kuunnellen. Esihenkilön työ on myös vaikeiden päätösten tekemistä, sellaisten, joita työntekijät voivat vastustaa. Aina ei voi miellyttää kaikkia.

Apua hankaliin tilanteisiin antaa laadukas koulutus, jossa voi valmentajan asiantuntemuksen lisäksi ammentaa vertaistukea muilta osallistujilta. Kokemuksemme mukaan esihenkilöt joutuvat painimaan samantyyppisten ongelmien kanssa toimialasta riippumatta. Vähintäänkin kannattaa varmistaa, että tuntee suomalaisen työlainsäädännön mahdollisimman hyvin.

Haastavien esimiestilanteiden mahdollisimman tehokas ja rakentava ratkaiseminen on yleensä helpompaa, kun ongelmiin puututaan mahdollisimman nopeasti. Mitä kauemmin ongelmat jatkuvat, sen tiukemmin osapuolet ehtivät yleensä kaivautua asemiinsa.

Ongelmiin puuttumisessa ei ole kyse vain esihenkilön työnjohto-oikeuden varmistamisesta, vaan myös siitä, että työntekijä voi saada hankalissa tilanteissa mahdollisimman paljon tukea esihenkilöltään. Monissa organisaatioissa onkin kehitetty puuttumisen rinnalle erilaisia varhaisen välittämisen malleja. Molempien toteutuminen vaatii esihenkilöltä aktiivisuutta ja rohkeutta tarttua ongelmiin.

Hyvä johtaja tarvitsee johtamisvoimaa

Entä mistä syntyy johtamisvoima, siis se ohjaava vaikutus, joka esihenkilöllä on johtamiinsa ihmisiin? Osa siitä perustuu tietysti asemavaltuutukseen eli aseman mukana tulevaan käskyvaltaan, joka tulee työlainsäädännöstä. Esihenkilö ei kuitenkaan pärjää pelkällä määräämisellä ja kontrollilla. Hyvä johtaja pystyy myös motivoimaan ja kannustamaan johdettaviaan.

Selkeää reseptiä johtamisvoimalle ei ole. Siihen liittyy myös sisäänrakennettuina pidettyjä ominaisuuksia kuten karisma. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että karismassakin on pitkälti kyse kyvystä vaikuttaa muiden ihmisten tunteisiin. Se puolestaan on taitolaji, jota voi kehittää.

”Synnynnäisten ominaisuuksien” lisäksi johtamisvoiman lähteitä ovat ainakin:

1. Ammatillinen substanssiosaaminen
2. Tiimivalmentajan taidot, esimerkiksi kyky ja rohkeus aktiiviseen ja vaikuttavaan palautteen antamiseen
3. Tilanteeseen sopiva johtamistyyli
4. Johtamiseen käytetty energia
5. Vuorovaikutustaidot
6. Sanaton viestintä ja oman toiminnan antama esimerkki

Johtamisvoima kumpuaa siis samoista ominaisuuksista kuin se, kuinka hyvä johtaja on. Johtamisvoima ei ole koskaan täydellinen. Johdettaviin henkilöihin vaikuttavat ja heidän ajatteluaan ohjaavat myös monet muut tekijät, kuten heidän omat tavoitteensa, ympäröivä yhteiskunta ja ihmiset, joiden kanssa he viettävät aikaansa.

Laadukas esihenkilökoulutus auttaa kuitenkin kaivamaan esiin kunkin omat vahvuudet johtajana ja hiomaan johtamisvoimaa niin lähelle sataa prosenttia kuin se kussakin tilanteessa on mahdollista. Kurkkaa esimerkiksi huippusuosittua Uuden esihenkilön tehovalmennustamme.

Artikkelia päivitetty 19.4.2022

Jaa