Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
suorituskyky

Mistä optimaalinen suorituskyky syntyy? 5 vinkkiä energian lisäämiseen

Ihmisen suorituskyky on sitä korkeampi, mitä enemmän hänellä on toimintaenergiaa. Sitä voi parantaa monella eri tapaa.

Aikaa ei kannata käyttää ainoana mittarina omaa suorituskykyä punnitessa. Kahdeksan tunnin työpäiviä tekevä ei välttämättä saa sen enempää aikaiseksi kuin joku muu kuudessa tunnissa. Ajankäytön lisäksi oleellista on se, miten hyvällä energialla asioita tekee.

Ihmisen toimintaenergia jakautuu neljään energiamuotoon:

Fyysinen energia on suoraan liitännäinen siihen, kuinka paljon esimerkiksi liikkuu, nukkuu ja mitä syö. Jos esimerkiksi harvoin liikkuva haluaa lisätä fyysistä energiaansa, jo hyvin vähäisellä liikunnalla on merkittäviä hyötyjä. Sen myötä muutoksen omassa olossaan huomaa varmasti.

Mielen energia vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ihminen pystyy keskittymään tekemäänsä asiaan. Vievätkö ajatuksesi helposti mukanaan?

Henkinen energia vahvistuu, kun ihminen kokee toimivansa arvojensa mukaisesti. Henkinen energiasi on vahva, jos esimerkiksi koet työssäsi merkityksellisyyttä ja saat siitä arvostusta. Jos taas tuntuu, että työ vain vie sinulta energiaa, mutta ei anna mitään, asioita kannattaa miettiä uudemman kerran. Tiedätkö, mitä arvostat ja mitä et?

Tunne-energiaa tuovat asiat, jotka saavat innostumaan, syttymään ja motivoitumaan. Tylsistyminen ja pakonomainen toistaminen taas vievät sitä. Kuinka paljon elämässäsi on asioita, jotka nostavat tunne-energiaa?

Suorituskyky suhteessa stressiin

Ihmisen suorituskyky on korkeimmillaan eustressin tasolla. Se on eteenpäin vievää, positiivista stressiä, jonka aikana myös esimerkiksi flow-kokemukset syntyvät.

Eustressistä on helppo siirtyä distressin puolelle, jolla itsensä ylittäminen ja venyminen tapahtuvat. Distressiäkin tarvitaan, mutta jos se jatkuu liian pitkään, suorituskyky alkaa laskemaan.

Työpäivä on yleensä yhtä heiluriliikettä eustressin ja distressin välillä. Tutkimusten mukaan suoritusalueella (siis mahdollisimman paljon eustressin ja aina välillä distressin puolella) olisi hyvä viettää keskimäärin 1,5 tuntia kerralla.

Työpäivien lomaan tarvitaan myös taukoja, jotka palauttavat mielen eustressiä edeltävään rauhalliseen tilaan. Sen keskiössä on tekemättömyys. Vaikka työt veisivätkin mukanaan ja tekeminen olisi innostavaa, yhtäjaksoisen työrupeaman venyttäminen pitkittää eustressiä liikaa kallistaen heilurin distressin puolelle.

Omaa distressiään voi oppia myös hallitsemaan. Keskeistä on omien energialatureiden tunnistaminen. Jos työelämä vie energiaa, kuten usein vie, olisi hyvä, jos työstäkin löytyisi energialatureita. Jos niitä ei kuitenkaan ole, latureita kannattaa etsiä muualta elämästä.

Niitä voi löytää seuraamalla omaa ajankäyttöään ja sitä, millainen oma energiataso on kunkin tekemisen aikana. Ajankäyttöä ja energiatasoja kannattaa seurata tarkasti 1–2 viikon ajan kirjaamalla ylös, mitä on tehnyt ja millä vireellä. Näin ymmärrät paremmin, mitkä asiat lataavat akkujasi ja mitkä syövät energiavarojasi.

Eräässä tutkimuksessa laitettiin ammattijohtajia magneettikuvantimiin samalla, kun heitä pyydettiin pelaamaan erilaisia pelejä. Heillä oli peleissä omat rahansa kiinni, joten motivaatiota ainakin omien saamiseen takaisin riitti. Osa peleistä oli suunniteltu johtajien kokemustaustan perusteella, joten ne olivat tuttuja ja turvallisia. Osa peleistä taas oli heille vieraampia, ja niitä pelatessaan he joutuivat distressin puolelle.

Pelien välissä johtajat tekivät erilaisia harjoitteita. Tutkimuksessa seurattiin, kuinka harjoitteet vaikuttavat kykyyn toimia distressipeleissä; kuinka paljon he voittivat rahaa takaisin suhteessa niihin, jotka tekivät toisia harjoituksia.

Tutkimuksessa löytyi kaksi asiaa, jotka tekivät johtajista parempia päätöksentekijöitä distressin alaisina. Toinen oli jonglööraus.

Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi käydä ostamassa jonglöörauspallot. Pointti on se, että jonglöörauksessa täytyy keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, sillä ilman flow-tilaa pallot eivät pysy ilmassa. Jos elämään siis kuuluu kohti flow-tilaa vieviä asioita, energiatasot todennäköisesti paranevat ja työelämän distressin hallitseminen muuttuu ainakin vähän helpommaksi.

Toiseen päätöksentekoa parantavaan asiaan palaan tuonnempana.

Persoonallisuus ja energiatasapaino

Omaa energisyyttään kannattaa tarkastella myös persoonallisuuden kautta. Oman persoonallisuuden tunteminen auttaa ymmärtämään, mikä on itselle energianäkökulmasta mahdollisimman helppoa. Persoonallisuusprofiloinnin tekeminen on hyödyllistä, jos toimintaenergiaansa haluaa vahvistaa.

Otetaan esimerkiksi messuemännöinti.

Jos sattuu olemaan persoonallisuudeltaan todella vähän ihmisistä energiaa saava, muiden seura, sosiaalinen kanssakäyminen ja uusien ihmisten kohtaaminen rasittavat paljon. Jos tällainen ihminen joutuu messuemännän tai -isännän rooliin, hän jaksaa todennäköisesti pari vuorovaikutustilannetta ennen kuin piiloutuu ständin taakse hengähtämään.

Persoonallisuudeltaan hyvin ekstrovertti taas energisoituu muiden seurasta. Hän on avoin, helposti lähestyttävä ja kiinnostunut uusiin ihmisiin tutustumisesta. Hän on luultavasti liekeissä koko messupäivän ja jatkaa tutustumista vielä yhteisessä illanvietossa.

Onkin tärkeä tiedostaa, kuinka hyvin oma työ sopii persoonallisuuteen. Persoonallisuus ei silti sido mihinkään, vaan kyse on itselle luontaisimmista ja helpommista toimintatavoista, joista on hyvä olla tietoinen. Myös introvertti pärjää messuilla, kunhan pääsee palautumaan raskaan päivän jälkeen.

Vinkkejä toimintaenergian vahvistamiseen

1. Kokeile mindfulness-harjoittelua

Mindfulness oli se toinen taukopuuha, joka sai johtajat tekemään parempia päätöksiä distressiä aiheuttavissa peleissä. Mindfulness parantaa tutkitusti toiminta- ja keskittymiskykyä sekä vähentää stressiä. Mindfulnessin myötä huomaa, mitä asioita mieli tuottaa luontaisesti ja mitkä asiat häiritsevät keskittymistä.

Mindfullnessin aloittamisessa tärkeintä on kokeilla sitä riittävän monta kertaa. Toiminnan saaminen rutiiniksi on paljon oleellisempaa kuin harjoitteen pituus. Yleensä kannattaakin aloittaa mahdollisimman lyhyellä, aluksi vaikka vain 30 sekunnin harjoitteella, ja toistaa sitä samaan aikaan joka päivä.

Kun hommasta on tullut rutiinia, aikaa on helpompi kasvattaa. Se tapahtuu, kun harjoittelun hyödyt alkavat tulla esiin. Selkeän eron pitäisi näkyä noin 10–15 harjoitteen jälkeen.

2. Mene metsään

Jo 20 minuuttia metsässä alentaa verenpainetta ja vähentää stressiä. Viisikin minuuttia riittää parantamaan mielialaa. Vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi mittaamalla sitä, kuinka aivot reagoivat stressiärsykkeisiin metsässä ja ilman metsää. Tutkimuksissa on myös todettu, että luonnossa immuniteettijärjestelmä vahvistuu.

Jos metsää ei löydy aivan läheltä, asuinympäristöjen viheralueetkin tarjoavat samankaltaisia hyötyjä.

3. Karsi melua

Melu on yllättävän haitallista. Emme enää ehkä edes huomaa, kuinka paljon melua ympärillämme jatkuvasti on. Melu vähentää vastustuskykyä ja lisää sydän- ja verisuonisairauden riskiä. Jatkuva ärsyketurva aiheuttaa distressiä ja väsyttää aivoja. Musiikkilääkärin, dosentti Miikka Peltomaan mielestä hiljaisuus on itse asiassa ihmisoikeuskysymys.

Tässäkin mielessä kannattaa siis tuntea omat rajansa ja ottaa itselleen hetkiä, jolloin on oikeasti hiljaista. Jos se ei ole muuten mahdollista, esimerkiksi korvatulpat tai vastamelukuulokkeet ovat pieni investointi suhteessa niiden tuomaan hyötyyn.

4. Paranna itsetuntemusta

Persoonallisuusprofiloinnin lisäksi kannattaa harjoittaa tietoista itsereflektointia. Käytännössä se tarkoittaa erilaisten kohtaamisten miettimistä jälkikäteen.

Jos takana on esimerkiksi konflikti puolison, lapsen tai kollegan kanssa, mieti, mitä ajattelit sillä hetkellä. Mitä sanoit? Miksi sanoit sen, mitä sanoit? Mitä jätit sanomatta ja miksi? Mitä siis oletat toisen ihmisen puolesta, kun jätät asiat sanomatta?

Kun käsittelet näitä teemoja, olet seuraavissa tilanteissa paljon tietoisempi siitä, mitä aiot jättää sanomatta. Itsereflektoinnista on mahdollista oppia hyvinkin paljon, jos sitä tekee toistuvasti.

Toisinaan kannattaa kysyä myös lähipiiriltä, mitä he sinusta ajattelevat. Sillä tavoin huomaa herkästi, kuinka kuplautunut oma näkemys itsestä on.

5. Pysähdy pohtimaan energiatalouttasi

Tee kolme listaa: energialaturit, -syöpöt sekä asiat, jotka näiden suhteen on helpoin muuttaa. Hyödynnä Kiireilytestiämme, joka auttaa tarkastelemaan kiireen kokemusta sekä energiaa vieviä ja tuovia asioita työelämän näkökulmasta.

Muista kuitenkin olla itsellesi armollinen, äläkä aseta liian tiukkoja tavoitteita. Liian montaakaan niitä ei kannata olla yhdellä kertaa. Yksikin riittää, mutta ota maksimissaan muutama kerrallaan.

Kokonaisvaltainen elämäntaparemontti toimii ihan oikeasti hyvin harvoin. Jos tavoitteita on liikaa, on helppoa luovuttaa kaikkien suhteen. Silloin olet tilanteessa, jossa olet menettänyt paljon energiaa ja nostanut toiveesi korkealle, mutta sitten homma on lässähtänyt – eikä mikään ole muuttunut.

Voit kertoa lähiympäristöllesi, että jatkossa aiot keskittyä myös oman energiasi vaalimiseen. Kerro, missä menevät rajasi, joista pidät kiinni. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea. Jos et huolehdi itsestäsi, on todennäköistä, ettet pysty huolehtimaan läheisistäsikään.

Tommi Lindholm
Johtava konsultti
Ihmis­mielen utelias kartoittaja Tommi vastaa viimei­simmän tutki­mus­tiedon tuomi­sesta Brikin koulu­tuksiin. Tommia kiin­nostaa orga­ni­saa­tioihin ja orga­ni­soi­tu­miseen liit­tyvän teorian hyödyn­tä­minen linssinä orga­ni­saa­tioiden toiminnan ymmär­tä­mi­sessä ja käytän­tö­läh­töi­sessä kehit­tämisessä.
Lue lisää
osaamiskartta
Kirjat
Osaamiskartta – Osaamisen kehittäminen työelämässä
Lue lisää
Aiheesta lisää
Persoonallisuus työelämässä
Profiloinnista on suuri hyöty, kunhan valitset testin tarkkaan.
Lue artikkeli
motivaatioprofiili
Liikaa tekemistä, mutta liian vähän aikaa ja energiaa?
Lue artikkeli