Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
kuormitus

Tunnista työpaikan kuormitus- ja voimavaratekijät tehokkaasti 

Tiedätkö mistä työelämän kuormitus muodostuu? Entä tunnistatko mitkä voimavaratekijät parantavat työhyvinvointiasi? Työhyvinvoinnin parantamiseen pyrkiessä on ensisijaisen tärkeää oppia tunnistamaan työpaikan kuormitus- ja voimavaratekijät.

Työssä koettu kuormitus on lisääntynyt ja yhä useampi suomalainen kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Jokaisella työpaikalla on sekä yleisiä että kullekin työpaikalle yksilöllisiä kuormitustekijöitä, jotka erityisesti kasaantuessaan heikentävät työntekijöiden hyvinvointia. 

Jokaisella työpaikalla on myös erilaisia voimavaratekijöitä, joita vahvistamalla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Erilaisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistaminen on avain työhyvinvoinnin parantamiseen. 

Mitä kuormitustekijöillä tarkoitetaan?

Työssä koettu kuormitus vaihtelee työn luonteen mukaan, mutta on paljon kuormitustekijöitä, jotka ovat yleisiä työstä riippumatta. Kuormitustekijät voidaan luokitella fyysisiin ja psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Fyysisillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi fyysisen työn tuomaa toistuvaa samankaltaista rasitusta tai istumatyön tuomaa fyysistä kuormitusta keholle. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin pääasiassa psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.  

Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan kuormitusta, joka kohdistuu ihmisen psyykkiseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin. Tekijät voidaan jakaa kolmeen alakategoriaan: 

  1. Työn sisältöön liittyvät kuormitustekijät, joita voivat olla esimerkiksi epäselvät tavoitteet tai osaamisen puutteet.
  2. Työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät, joita voivat olla asiat kuten kohtuuton aikapaine tai vastuiden epäselvyydet.
  3. Työyhteisön toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät, joita ovat esimerkiksi asiat kuten huono tiedonkulku tai puutteellinen tuki esihenkilöltä.

Psykososiaalinen kuormitus työelämän haasteena

Kuten kaikki kuormitus, myös psykososiaalinen kuormitus vaikuttaa erilaisiin ihmisiin eri tavoin. Sen vuoksi ei voida vetää selkeitä rajoja tai määritteitä sille mikä on liiaksi kuormittavaa. Jollekin esimerkiksi runsas yksin työskentely saattaa olla hyvin kuormittavaa, kun toinen taas suorastaan nauttii siitä. Jotkut tarvitsevat enemmän tukea, tai pitävät monipuolisesta ja vaihtelevasta työnkuvasta, kun taas toiselle samat asiat voivat olla raskaita ja kuormittavia. 

Kuormitus työtelämässä

Yhteistä erilaisille psykososiaalisille kuormitustekijöille on kuitenkin se, että varsinkin kasaantuessaan ne vaikuttavat erittäin negatiivisesti työntekijän hyvinvointiin. Sen vuoksi onkin tärkeää, että tunnistamme erilaiset kuormitustekijät, jotta voimme löytää keinoja vähentää niiden tuomaa kuormitusta. Kuormitustekijöiden vähentämiseksi voidaan esimerkiksi aloittaa työhyvinvoinnin kehittämisen prosessi.

Päihitä kuormitus – Voimavaratekijät työhyvinvoinnin rakentamisen apuna

Voimavaratekijöillä tarkoitetaan asioita, jotka lisäävät työhyvinvointia. Joskus voimavaratekijät voivat olla suoraviivaisesti kuormitustekijöiden vastakohtia. Esimerkiksi epäselvät tavoitteet ovat kuormitustekijä, mutta selkeät tavoitteet ovat puolestaan tärkeä voimavara. Myös voimavaratekijät voidaan jakaa työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työn sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin. Voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi selkeä työnkuva, työaikojen joustavuus tai vaikkapa riittävä tuki esihenkilöltä ja työyhteisöltä. Työn voimavaratekijöitä vahvistamalla voidaan lisätä työn imua ja työhyvinvointia.

Työn imua voimavaratekijöillä

Työn imulla tarkoitetaan työhön liittyvää merkityksellisyyden kokemusta ja innostuneisuutta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kolme tärkeintä työn imuun liittyvää voimavaratekijää ovat:

  1. Työn kehittävyys, eli mahdollisuus käyttää monipuolisesti osaamista ja oppia uutta.
  2. Välitön palaute omasta työstä ja se, että voi nähdä oman työnsä tulokset.
  3. Voimaannuttava tiimityöskentely, eli kokemus sujuvasta ja mielekkäästä tiimityöstä.

Näitä voimavaratekijöitä vahvistamalla lisäät siis työn imun kokemusta työpaikallasi ja vaikutat näin positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Voimavaratekijät auttavat työntekijöitä kestämään kuormitus paremmin.

Työhyvinvointia kohti tunnistamalla kuormitus ja voimavarat

Minkälaiset kuormitustekijät organisaatiossanne vaikuttavat? Entä löytyykö organisaatiostanne voimavaratekijöitä, joita olisi syytä tunnistaa ja vahvistaa? Maksimoi työhyvinvointi: Tunnista tehokkaasti työpaikan kuormitus- ja voimavaratekijät -webinaarissa opit tunnistamaan kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja kääntämän tiedon toiminnaksi paremman työhyvinvoinnin puolesta.  

Pieta
Pieta Kivelä
Yritysvalmentaja
Erityisesti työhyvinvointiin, vuorovaikutukseen ja viestintään liittyviä aiheita valmentava Pieta Kivelä on koulutukseltaan medianomi ja ratkaisukeskeinen valmentaja (LCAF Certified Coach). Valmentajana Pietan vahvuus on viestiä helppotajuisesti ja innostavasti. Pietan valmennuksissa ei istuta tuppisuina kalvosulkeisissa, vaan myös osallistujat pääsevät keskustelemaan ja osallistumaan erilaisten harjoitusten kautta.
Lue lisää
Ilmoittaudu koulutukseen
Osaamiskartta
Kirjat
Osaamiskartta – Osaamisen kehittäminen työelämässä
Lue lisää
Aiheesta lisää
Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa – Näillä vinkeillä onnistut!
Hyvinvoiva henkilöstö on motivoituneempaa, tehokkaampaa, innovatiivisempaa ja tuottaa parempaa asiakaskokemusta?
Lue artikkeli
työhyvinvointi
Nuorten työhyvinvointi on heikentynyt – Mitä tehdä toisin?
Lue artikkeli