Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
Minna Nurmelin

Sparrailu yhdisti kaksi maailmaa

Liike-elämä ja teatterikenttä ovat kaksi varsin erilaista maailmaa. Niitä edustavien Anne Koivusaaren ja Minna Nurmelinin keskinäinen sparrailu on avannut molemmille uusia näkökulmia.

Yritys- ja teatterimaailman kohtaaminen avaa uusia näkökulmia. Keskinäinen sparrailu on avartanut sekä Anne Koivusaaren, ManpowerGroupiin kuuluvan johto- ja asiantuntijarekrytointeihin erikoistuneen Experiksen liiketoimintajohtajan, että hänen kumppaninsa, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Minna Nurmelin maailmaa.

He jakavat ajatuksiaan erityisesti johtamisen ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Nurmelinilla on suunnitteilla keskusteluista myös kirja.

”Olemme heränneet siihen, että edustamme kahta täysin eri maailmaa ja ääripäätä, toinen jenkkikorporaatiota ja toinen taidekenttää. Kuitenkin meitä askarruttavat ihan samat teemat”, Koivusaari sanoo.

”Minnan työssä lähestymistapa kaikkiin aiheisiin, ihmisryhmiin ja teemoihin on hirveän erilainen kuin minulla kaupallisessa organisaatiossa. Kyseessä on kaksi täysin erilaista johtamisen kontekstia, mutta silti meidän molempien täytyy samalla tavoin myydä omat ajatuksemme organisaatioon.”

”Kun ei tunne toisen alaa niin hyvin, on ensin esittänyt niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä. Sitä kautta toinen tajuaa, että nuohan ovatkin tosi hyviä kysymyksiä”, Nurmelin kuvailee.

Koivusaari ja Nurmelin ovat keskustelleet paljon esimerkiksi tunteista ja niiden huomioimisesta varsinkin erilaisissa konflikti- ja väärinkäsitystilanteissa: esimerkiksi siitä, miten tunteet huomioidaan, kun kummankin alalla kaikkein tärkein lopputulokseen vaikuttava kontribuuttori on joka tapauksessa ihminen ja hänen panoksensa.

Viidakon lakeja ja korporaatiorobotteja

Koivusaari ja Nurmelin ovat molemmat kokeneet, että sparrailu on tarjonnut isojakin oivalluksia.

”Teatteriala on yhteistyölaji ja pyrkimyksenä on vahvasti se, että ihmiset pystyisivät antamaan siihen täyden luovan panoksensa. Kuitenkin alallamme käytetään hirveän vähän resursseja mihinkään ryhmädynamiikkaan tai johtamiseen liittyviin asioihin. Meillä on jollain tavalla aika viidakon lait. Tämä voi olla tällä hetkellä muuttumassakin”, Nurmelin sanoo.

”Muistan ajatelleeni, että vau, onpas tuo tiedostettua liike-elämän puolella. Meidän alallamme toiminta on hyvin vaistomaista.”

Nurmelin kertoo tulleensa tietoisemmaksi myös palautteen merkityksestä ja sen puutteesta omassa työssään.

”Olen myös enemmän hereillä sen suhteen, että esimerkiksi työnjakoa pitää sanoittaa useammin ääneen”, hän sanoo.

”Olen tullut tietoiseksi, miten yksin olen omassa työssäni. Tuntuu, että Annen organisaatiossa on eri tavalla huomioitu se, että ihminen ei ole yksin, vaikka onkin johtavassa asemassa.”

Koivusaari taas kertoo jääneensä sparrailussa usein kiinni korporaatiorobottiajattelusta ja henkisestä laiskuudesta.

”Oli tilanne, jossa koin merkittävän liiketoiminnallisen epäonnistumisen. Hautauduin suurin piirtein tuhkaan viikonlopuksi. Sitten Minna kysyi, miten minun arvoni mitataan. Näin yksinkertaisesta kysymyksestä lähti ajatus, että en itse asiassa olekaan sama kuin joku epäonnistunut myyntihanke tai tilapäinen tuloksen notkahdus. Sen sijaan, että toinen sanoo, että kyllä se siitä, tuleekin kysymys, joka pakottaa pohtimaan, että minussa on jotain muuta arvokasta.”

Sparrailu ei pakota ajamaan toista omalle puolelle

Taidemaailmasta ja liike-elämästä on löytynyt sekä selkeitä erottavia että yhdistäviä tekijöitä.

Taidekentällä asioiden ei välttämättä tarvitse tulla valmiiksi, mikä aiheuttaa Koivusaaressa välillä kärsimättömyyttä.

”Kykyni sietää avoimeksi jääviä asioita on heikompi ja Minnan kyky sietää suljettavia asioita on heikompi. Taidekentällä kaikki kysymykset ja johtopäätökset ovat enemmän auki jätettäviä, ne antavat mielikuvitukselle paljon enemmän tilaa.”

Koivusaari pitää arvokkaana sitä, etteivät keskustelut enää lukitu toistensa kanssa ristiin meneviin näkemyksiin.

”Kummallakaan ei ole mitään motiivia ajaa toista omaan suuntaan. Fokus on yhä enemmän pakottomassa asioiden pallottelussa.”

Nurmelin näkee teatteri- ja liike-elämässä erottavien tekijöiden lisäksi myös paljon samaa. Molemmissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Kummallakin puolella on tavoitteena, että jokainen pystyisi antamaan parhaansa.

”Jos meillä puhutaan siitä, miten olla eniten luovassa tilassa, niin liike-elämän puolella puhutaan siitä, miten täyden panoksen voi antaa”, hän sanoo.

”Itse kullakin taiteelliseen prosessiin liittyy myös eksyksiin ja pimeään menemistä. Meillä sitä voi tehdä aika näkyvästi, mutta liike-elämässä moni joutuu käsittelemään sitä enemmän itsekseen.”

Teatterissakin on matkaa tasa-arvoon

Nurmelinin mukaan toistuva näkökulma keskusteluissa on se, olisiko jommankumman kokemus erilainen, jos hän olisikin mies. Pari saattaa kysyä toisiltaan esimerkiksi ”tapahtuisiko tuo, jos olisit mies” tai ”oletko huomannut, että mieskollegoillasi olisi tällaista”.

”Itsellekin on auennut tapa ajatella järjestelmällisemmin sitä, saattaisiko jokin, ei välttämättä ongelma, mutta ilmiö, liittyä sukupuoleen”, Nurmelin kertoo.

Teatterialalla, kuten ei liike-elämässäkään, olla päästy sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Suomen Teatterinohjaajien ja Dramaturgien liitto STOD on selvittänyt sukupuolisen tasa-arvon toteutumista teatterinohjaajan töissä. Viimeisin selvitys on vuodelta 2017 ja se osoittaa, että miesohjaajilla on edelleen enemmän työtilaisuuksia. Miehet myös ohjaavat enemmän merkittäville näyttämöille. Silti Teatterikorkeakoulusta valmistuu saman verran nais- ja miesohjaajia.

”On tapahtunut positiivista kehitystäkin, mutta ihan selkeästi on myös teattereita, joissa ero on aika hurjakin ja miehet ohjaavat 80–90 prosenttia vuoden ensi-illoista. Myös palkkauksessa näkyy selkeitä eroja”, sanoo Nurmelin.

Hän itse kehitti heti uransa alussa neuvottelustrategian, jolla välttää huonompi palkkio sukupuolen vuoksi. Se on toiminut.

”Olen ollut koko urani freelancer. Kun menen tekemään työsopimusta ja palkkio tulee puheeksi, sanon, ettei minulla ole mitään sen erityisempää toivetta, riittää ihan se sama kuin yhtä kokeneelle miesohjaajallekin. Kun tämän sanoo hymyssäsuin, se on yleensä ihan vastaansanomaton.”

Henni Jääskeläinen
Viestinnän asiantuntija
Kokenut taloustoimittaja Henni Jääskeläinen on työskennellyt esimerkiksi Alma Talentilla ja Talentumilla Talouselämän, Kauppalehden ja Markkinointi & Mainonnan toimituksissa. Henni on koulutukseltaan medianomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin linjalta.
Lue lisää
Ilmoittaudu koulutukseen
Taitava tiimivalmentaja
Kirjat
Taitava tiimivalmentaja – Miten saan tiimiflown virtaamaan?
Lue lisää
Aiheesta lisää
Tasa-arvo on kaukana yritysjohdosta
"Tilanne on suoraan sanottuna surkea", sanoo iiketoimintajohtaja Anne Koivusaari ManpowerGroupiin kuuluvasta Experiksestä.
Lue artikkeli
johtamisideologia
Jokaisella on oma johtamisideologia - Missä menevät sinun kuplasi rajat?
Lue artikkeli