Vaikeinta on myöntää, ettei vielä osaa – Työelämässä osaaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä
Ajantasainen osaaminen on työelämässä jatkuvasti suuremmassa roolissa. Kuinka varmistatte, että oma organisaationne pysyy pinnalla muutoksista huolimatta?
Monen organisaation tärkein pääomaa ei ole markkinoiden parhaat tuotteet ja palvelut tai halvimmat hinnat – vaan osaaminen. Mutta miten sitä voi johtaa ja kehittää samalla ammattitaidolla kuin muutakin pääomaa?
Osaamispääoma ei näy taseessa, mutta se ei tee siitä merkityksettömämpää. Talousjohtaja vastaa taloudesta, tuotantojohtaja vastaa tuotannosta, mutta kuka vastaa osaamisesta? Onko oikea vastaus henkilöstöjohtaja? Miten paljon osaamispääoman kasvattamiseen panostettaisiin, jos se näkyisi tilinpäätöksessä ja sitä seurattaisiin yhtä tarkasti kuin muuta pääomaa?
Kehittyminen, oppiminen ja muutokset ovat osa jokaisen työtä, mutta näiden ilmiöiden ymmärtäminen ei aina ole yksinkertaista. Teemoja ei myöskään valmenneta työyhteisöissä yhtä systemaattisesti kuin ammattiosaamista.
Kuitenkin jokainen johtotehtävässä toimiva tarvitsee keinoja johtaa tiimin osaamista käytännössä, arjen työn ja jatkuvien muutosten keskellä. Esittelen erilaisia keinoja 18.2. ilmestyvässä kirjassani. Siinä otan kantaa siihen, mitä jokainen, erityisesti johtotehtävissä toimiva, voi tehdä varmistaakseen oman ja tiiminsä osaamisen.
Uskallatko myöntää, ettet osaa?
Hyvät osaamisen kehittämisen käytännöt ovat aito kilpailuetu parhaista työntekijöistä kilpailtaessa. Työnhakijat ja työntekijät arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Heille on tärkeää voida oppia työssään uutta sekä laajentaa osaamistaan tulevaisuudessa myös työtehtävän ulkopuolelle.
Jos teillä on hyvin mietityt osaamisen kehittämisen käytännöt, houkuttelette huipputekijöitä, joilla on oikea asenne. Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi on monissa tutkimuksissa linkitetty suoraan organisaation tuottavuuteen. Tyytyväiset työntekijät pysyvät pitkään, ja hyvällä tuurilla pois lähteneetkin kertovat edellisestä työnantajastaan vain positiivista.
Tuskin kukaan kiistää sitä, että tehokkaan oppimisen yksi tärkeimmistä edellytyksistä on oikea asenne ja motivaatio uuden oppimiseen. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Vaikeinta on ehkä kuitenkin myöntää, että oma osaaminen ei riitä. Erityisesti työelämässä uskon tämän olevan uuden oppimisen suurimpia haasteita. Asia, jossa haluamme olla hyvä ja jonka parissa olemme työskennelleet jo pitkään, on meille hyvin arka paikka. Mitä muut ajattelevat, jos myönnän etten osaa? Jäänkö kiinni siitä, etten todellisuudessa osaakaan riittävästi? Entä jos en opi yhtä nopeasti kuin muut? Mitä teen näillä aiemmin oppimillani taidoilla?
Monet menestyksekkäät ihmiset vannovat sen nimeen, että virheistä oppii ja kukaan ei ole mestari syntyessään. Silti on hyvin inhimillistä, että emme halua paljastaa muille heikkouksina pitämiämme puolia. Oppiminen vaatii sen myöntämistä, ettei vielä osaa.
Osaaminen tulevaisuuden työelämässä – mitä pitäisi kehittää?
Deloitten viime vuoden Global Human Capital Trends -tutkimuksesta kävi ilmi, ettei organisaatioissa ole selvää, millainen osaaminen on tulevaisuuden työelämässä tarpeen eniten. Niinpä yritykset investoivat ennemmin teknologiaan kuin osaamisen kehittämiseen.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista HR- ja liiketoimintajohtajista 61 prosenttia ei tiedä, kuinka henkilöstöä pitäisi kehittää. Silti suurin osa vastaajista pitää osaamisen kehittämistä tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta.
Osaamiskartta-kirjassani keskityn osaamisen kehittämiseen ihmisten johtamisen näkökulmasta. Kirjan avulla ymmärrät paremmin, miten organisaation osaaminen voidaan pitää laadukkaana ja ajantasaisena, vaikka työelämässä monenlaiset muutokset koettelevat.
Ihmisillä on sisäsyntyinen tarve olla uteliaita, oppia uutta, kehittyä ja onnistua. Kirja auttaa suuntaamaan huomion osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Keskityn onnistumisen edellytysten luomiseen eli tavoitteiden selkeyttämiseen, ihmisten motivointiin ja toimivien käytäntöjen löytämiseen.
Kirjassa vastaan kysymyksiin:
- Mikä merkitys onnistuneella osaamisen kehittämisellä on organisaatioiden menestykselle?
- Miten osaamisen kehittäminen ja siihen liittyvät tarpeet muuttuvat?
- Mihin johtajien ja lähijohtajien pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessa?
- Miten oppimisen edellytykset varmistetaan työelämässä?
- Kenen vastuulla on osaamisen kehittäminen? Miten siihen voidaan motivoida?
- Miten osaamisen kehittämistä voidaan suunnitella, toteuttaa ja mitata?
