Esihenkilö, näin tunnistat työuupumuksen ja jaksamisen haasteet 

Jaksamisen haasteet ja työuupumus voivat näkyä työelämässä monin eri tavoin. Ongelmien tunnistamista voi vaikeuttaa se, että haasteista kärsivä ei aina edes itse tunnista omaa tilannettaan.  

Kuormitustaso nousee usein pikkuhiljaa, jolloin työntekijä tottuu muuttuneeseen tilanteeseensa, eikä enää näe tilannettaan selkeästi. Todellisuudessa tilanne voi olla jo todella haastava. Voi myös olla, että työntekijä haluaisi kovasti pärjätä ja menestyä, jonka vuoksi jaksamisen haasteita voi olla vaikea myöntää ja niitä kenties jopa peitellään. 

Tietoisuus työuupumuksesta ja jaksamisen haasteiden oireista auttaa esihenkilöä huomaamaan helpommin työyhteisön oireilua. Lisäksi avoin keskustelu jaksamisesta ja työhyvinvoinnista työyhteisössä madaltaa yksilön kokemaa kynnystä ottaa omat jaksamisen haasteensa avoimesti puheeksi. 

Ymmärrä paremmin työuupumusta ja jaksamisen haasteita

Työuupumus on seurausta liian pitkään jatkuneesta stressistä ja kuormituksesta. Pahimmillaan uupumus voi oirehtia hyvin kokonaisvaltaisesti. Haasteita voi olla esimerkiksi kognitiivisessa toiminnassa, jolloin muisti voi heikentyä, päätöksenteko vaikeutua ja työn hallinta heiketä. Myös uniongelmat ovat tavallisia.  

Pitkään jatkunut ja liiallinen stressi saattaa aiheuttaa moninaisia terveysongelmia kuten vatsavaivoja, päänsärkyä, iho-ongelmia, selkävaivoja, verenpaineen kohoamista ja flunssakierteitä. Lisäksi mielenterveysongelmat kuten masennus, ahdistus ja tunnesäätelyn ongelmat ovat yleisiä.  

Pitkittyneen liiallisen kuormituksen ja stressin aiheuttamat oireet voivat olla vakavia ja niistä palautuminen hyvin pitkä tie. Sen vuoksi olisi tärkeää puuttua työssä jaksamisen haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä auttaa esimerkiksi varhaisen puuttumisen mallin käyttö, esihenkilöiden osaamisen lisääminen ja yleisen työhyvinvoinnin kehittäminen, jotta jaksamista tukevat perusasiat ovat työpaikalla kunnossa.

Näin tunnistat jaksamisen haasteita

Jaksamisen haasteet saattavat näkyä eri ihmisillä eri tavoin, koska uupumus vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti. Kuitenkin esimerkiksi seuraavat asiat ovat merkkejä, joihin esihenkilön kannattaa kiinnittää huomiota: 

• Fyysiset terveysongelmat, sairauspoissaolot, sairaana työskentely  
• Työsuoritteiden määrällinen väheneminen, aikataulussa pysymisen haasteet, työn laadun heikentyminen ja virheiden lisääntyminen  
• Väsymys, apaattisuus, masentuneisuus, välinpitämättömyys, aloitekyvyttömyys  
• Pessimismi, ärtymys, ahdistuneisuus ja tunnesäätelyn ongelmat  
• Keskittymisvaikeudet, muistin ongelmat, vaikeudet tehdä päätöksiä, työn hallinnan haasteet  
• Välttelevä käytös ja vetäytyminen omiin oloihin  
• Työstä irtautumisen vaikeus ja pidentyneet työpäivät 
• Huono ilmapiiri, yhteistyön ongelmat, jännitteet tai konfliktit työyhteisössä 
• Lisääntynyt alkoholin käyttö tai välinpitämättömyys omasta terveydestä

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista?

Vastuu yksilön työhyvinvoinnista jakautuu työnantajan ja työntekijän välille. Työnantaja on vastuussa esimerkiksi asiallisista työoloista, sopivasta työmäärästä, laadukkaasta johtamisesta ja turvallisesta toimivasta työympäristöstä. Työntekijä puolestaan vastaa oman työkykynsä ylläpitämisestä ja sitoutumisesta työpaikan toimintatapoihin sekä omasta kehittymisestään.  

Esihenkilön vastuulla on olla riittävän paljon tekemisissä tiimiläistensä kanssa, jotta mahdolliset jaksamisen haasteet on mahdollista huomata. Tämä tarkoittaa riittävää kohtaamista, tapahtuipa se sitten videopuhelun välityksellä tai kasvokkain. Etätyön lisääntyminen lisää haastetta pysyä kärryillä tiimin jäsenten voinnista, kun kontaktia on vähemmän kuin toimistoympäristössä. Etätiimiä johtavan esihenkilön tuleekin nähdä erityistä vaivaa, jotta riittävä kohtaaminen toteutuu.  

Toki myös työntekijällä on vastuunsa omien rajojensa kommunikoinnista ja avun pyytämisestä, kun sitä työpaikalla tarvitsee. Kuitenkin mikäli työntekijän jaksamisen haasteet etenevät riittävän pitkälle, avun tarpeen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi jos työpaikan kulttuuri ei kannusta avoimuuteen ja heikkouden näyttämiseen, kynnys avun pyytämiseen voi olla korkea.  

Työssä jaksamisen ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta olisikin tärkeää pyrkiä rakentamaan työkulttuuria, jossa jaksamisesta puhuttaisiin matalalla kynnyksellä ja ymmärtäväisesti, jotta ongelmat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi.

Miten puuttua työhyvinvoinnin ongelmiin?

Kun esihenkilöllä herää huoli alaisensa voinnista, tällä on myös vastuu puuttua asiaan. Puuttumisella tarkoitettaan asian puheeksi ottamista, ongelmien taustalla olevien syiden selvittämistä sekä ratkaisujen löytämistä yhdessä työntekijän kanssa. Esihenkilöllä on myös velvollisuus tarvittaessa ohjata työntekijä työterveyden palvelujen piiriin. Tästä puuttumisprosessista voidaan puhua myös varhaisen tuen tai varhaisen välittämisen mallina.

Kun huolen aiheena on alaisen jaksaminen, on ensiarvoisen tärkeää osoittaa empatiaa, pyrkiä ennakkoluulottomuuteen ja kuunnella avoimin mielin mitä työntekijällä on sanottavanaan. Esihenkilön ei tarvitse olla terapeutti, mutta inhimillisyys ja toisen kohtaaminen aidosti on tärkeää myös ratkaisujen saavuttamisen näkökulmasta. Mikäli taustalla on yksityiselämän ongelmia, ne eivät kuulu esihenkilölle, eikä niistä siis sovi kysyä. Keskustelussa on tärkeää keskittyä työhön liittyviin asioihin ja työn sujumisen varmistamiseen. 

Aluksi on hyvä antaa tilaa toiselle ja kuunnella, jotta päästään kiinni ongelmien syihin. Sen jälkeen esihenkilön olisi hyvä pyrkiä viemään keskustelua kohti kysymystä: mitä voisimme tehdä, että työ voisi jatkua sujuvasti tulevaisuudessa? Sen jälkeen lähdetään lempeästi ja ratkaisukeskeisesti tekemään yhdessä suunnitelmaa, jolla tilanteesta selvitään. On tärkeää, että esihenkilö kirjaa suunnitelman ylös yhteisesti ja varmistaa, että molemmat osapuolet ovat samoilla linjoilla suunnitelmasta, aikataulusta ja seurannasta.

Auta alaista tunnistamaan kuormitustekijöitä

Kun työntekijä on kuormittunut ja tilanne on kenties jatkunut jo jonkin aikaa, hänen voi olla vaikea tunnistaa syitä kuormittumisen taustalla. Usein ajatellaan, että työssä jaksamisen ongelmien syynä on yksiselitteisesti liiallinen työn määrä. Todellisuudessa kuormituksen syyt voivat olla hyvin moninaisia. 

Työntekijä voi olla itsekin ihmeissään omasta kuormittuneisuudestaan, jos varsinainen työmäärä ei ole kohtuuton. Miten voi olla kuormittunut, jos työtä ei ole määrällisesti liikaa? Kuormitus voi kuitenkin johtua lukuisista muista asioista, kuten esimerkiksi riittävän tuen puutteesta, osaamisen puutteista, epäselvistä vastuista tai vaikkapa työyhteisön yhteistyön haasteista. Yleensä taustalla on yksi tai useampi vaikeammin hahmotettava syy.  

Kuormitustekijöiden tunnistamista voi auttaa käymällä laajempaa keskustelua esimerkiksi työnkuvasta, rooleista, osaamisesta, vastuualueista, tiimin yhteistyöstä ja päivien sisällöstä, jolloin päästään kiinni oikeisiin syihin kuormituksen taustalla. Niitä voivat olla esimerkiksi työssä toistuvat jatkuvat keskeytykset, työilmapiirin ongelmat, aikapaineet tai vaikkapa tiedonkulun ongelmat.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Työntekijän jaksamisen haasteiden huomaaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, mutta se on vasta ensimmäinen askel. Kun työssä jaksamisen haasteet on huomattu ja niiden syyt on selvitetty, alkaa työ tilanteen parantamiseksi yhdessä työntekijän kanssa. Usein tilanne vaatii seuraavista joko yhtä tai useampaa: työterveyden tukea, toimia työpaikalla ja/tai yksilön työtapojen muutoksia. 

Toipuminen vaatii yleensä myös sairauspoissaoloa, jonka pituus riippuu työuupumuksen ja oireilun tasosta. Työn sisällön muokkaaminen ja osa-aikaisen työn teon mahdollistaminen on tärkeässä roolissa sujuvan työhön paluun ja kestävän toipumisen toteutumisessa. Pysyvän positiivisen muutoksen saavuttamiseen tarvitaan työnantajan, työntekijän ja työyhteisön yhteistyötä ja yhteistä sitoutumista tarvittaviin muutoksiin. 

Esihenkilön on hyvä olla tietoinen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työpaikalla ja siitä, miten työssä jaksamisen haasteet voidaan tunnistaa ja kuinka niihin kannattaa puuttua. Näin voidaan ennaltaehkäistä ja puuttua ajoissa ongelmiin, jotta ne eivät pääse kytemään pitkään ja näin aiheuttamaan isompia ongelmia. Työhyvinvoinnin ongelmia on huomattavasti helpompi ja halvempi ehkäistä ennalta kuin hoitaa jälkikäteen.   

Tutustu Esihenkilön työhyvinvointiosaaminen -koulutukseen.

Jaa