Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
kollektiivinen älykkyys

Kollektiivinen älykkyys asuu tiimeissä – mutta millaisissa?

Mistä kollektiivinen älykkyys syntyy? Onko korkealla älykkyysosamäärällä varustettujen ihmisten ryhmä parempi ratkaisemaan ongelmia kuin ryhmä, johon kuuluvien älykkyysosamäärä ei yllä samalle tasolle?

Kollektiivinen älykkyys saattaa yhteen erilaista tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa niiden kautta uudenlaisia oivalluksia, ideoita ja ratkaisuja ongelmiin.

Organisaatiot muodostavat tiimejä saadakseen aikaan kollektiivista älykkyyttä. Olen kuitenkin pohtinut usein, mikä logiikka tiimin rakentamisen ja rakentumisen taustalla on.

Otetaanpa hypoteettinen esimerkki: Organisaatiossa X on tavoitteena, että rakennettava tiimi muodostuu monesta eri alan osaajasta, joiden taidot ja tietämys täydentävät toisiaan. Tiimin tuleva lähijohtaja ja/tai tiiminvetäjä sekä rekrytoija miettivät yhdessä, mitä osaamisalueita tiimissä täytyy olla, jotta sen tarkoitus täyttyy. Rekrytoijat haluavat tiimiin tietysti oman osaamisalueensa menestyneimmät ja fiksuimman oloiset hakijat. Ideaalitilanteessa – ja huomattavasti yksinkertaistettuna – saamme siis tiimiin parhaimmat ja fiksuimmat yksilöt, jotka yhdessä muodostavat huipputiimin. Mutta onko tämä kuitenkaan paras tapa? Pitäisikö tiimin muodostuksessa antaa enemmän painoarvoa joillekin muille ominaisuuksille, kuin älykkyydelle ja suoriutumiselle?

MIT:n, Carnegie Mellon -yliopiston ja Union Collegen tutkijoiden tuloksien perusteella yksilön älykkyydelle tulisi antaa nykyistä huomattavasti vähemmän painoarvoa. Tutkimus on vuosien takaa, mutta edelleen validi.

Ensin on ehkä syytä avata älykkyyden (varsin kiistanalaista) käsitettä. Älykkyyttä on lähtökohtaisesti montaa erilaista. On tärkeää kysyä, kuinka paljon älykkyys on aidosti yksilön ominaisuus ja kuinka paljon se riippuu yksilöä ympäröivistä ihmisistä (vastauksena tähän: yksilön älykkyys riippuu huomattavan paljon yksilöä ympäröivistä ihmisistä – emme juuri koskaan ajattele aidosti yksin). Lisämausteen soppaan tuo käsite viisaus, joka ei mielestäni ole kovinkaan paljon älykkyyden kanssa tekemisissä; voit olla viisas, muttet älykäs ja toisinpäin.

Kyseisessä tutkimuksessa kuitenkin keskityttiin tietyntyyppiseen älykkyyteen. Sellaiseen, jota pystytään mittaamaan älykkyysosamäärätesteillä. ÄO-testit ovat nekin kiistanalaisia, mutta silti ennustekykyisiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos teet 99 ÄO-testiä ja saat niistä keskimäärin 100 pistettä, saat todennäköisesti noin sata pistettä myös sadannesta testistäsi. Toki voit myös saada pistemäärän, joka on lähempänä kengännumeroasi, mutta tämä on hyvin epätodennäköistä. Näin testin tuloksella pystytään ennustamaan (ennustekyky noin 50 prosenttia), kuinka hyvä tietty yksilö on ratkaisemaan tietynlaisia ongelmia.

Kollektiivinen älykkyys ja tasapuolinen keskustelu

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, olisiko löydettävissä ryhmän ominaisuuksia, jotka pystyisivät samanlaiseen ennustekykyyn kuin yksilölle tehtävät ÄO-testit. Mikä siis tekee ihmisryhmästä hyvän ratkomaan yhdessä kognitiivisesti haastavia ongelmia? Onko älykkyysosamäärällä vaikutusta ryhmän kykyyn ratkaista tehtäviä? Onko korkealla älykkyysosamäärällä varustettujen ihmisten ryhmä parempi ratkaisemaan ongelmia kuin ryhmä, johon kuuluvien älykkyysosamäärä ei yllä samalle tasolle?

Tutkimukseen osallistui vajaa 800 ihmistä. Heidät jaettiin 2–5 hengen ryhmiin niin, että joka ryhmässä oli sekä miehiä että naisia. Tuloksena oli, että yksilön älykkyydellä ei ollut juurikaan merkitystä ryhmän ongelmanratkaisukykyyn – ryhmän keskimääräistä korkeampi älykkyys ei kyennyt ennustamaan ryhmän suoriutumista.

Parhaiten ryhmän ongelmanratkaisukykyä ennustavaksi tekijäksi nousi tasapuolinen keskustelu. Kun keskustelu oli jakautunut tasapuolisesti ja kaikki saivat sanottua sanottavansa, ryhmä pystyi ratkaisemaan haasteen sekä suhteellisen nopeasti että laadukkaasti.

Se, miten tasapuolinen keskustelu syntyi, juonsi juurensa yksilöiden sosiaaliseen herkkyyteen. Tutkijat kutsuivat tätä yksilön kyvyksi lukea toisen silmistä, milloin on oma vuoro olla hiljaa ja toisen vuoro puhua. Myös naisten määrällä oli positiivinen korrelaatio kollektiivisen älykkyyden kasvun kannalta. Tutkijat selittivät tätä sillä, että naiset ovat keskimäärin sosiaalisesti herkempiä kuin miehet. Tutkijoiden löytämien tekijöiden ennustekyky oli 44 prosenttia, siis lähes samaa luokkaa kuin yksilöille tehtävät älykkyysosamäärätestit.

Tiimin vuorovaikutustaitoja kannattaa kehittää

Tiimitoiminta perustuu lähtökohtaisesti sille, että tiimi tuottaisi yhdessä jotain enemmän kuin sen summan verran, mitä jokainen tiimin jäsen pystyisi tuottamaan yksin. Ehkä organisaatioissa olisikin syytä pohtia tarkemmin, miten ja miksi ihmiset valikoidaan tiimeihin. Jos sosiaalinen herkkyys loistaa poissaolollaan, on ennuste tiimin ongelmanratkaisukyvyn kannalta suhteellisen huono eikä kollektiivinen älykkyys pääse loistamaan. Sosiaalista herkkyyttä edesauttaa tiimin psykologisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Sitä voi tukea myös persoonallisuusprofilointien avulla, sillä profilointi tekee ihmisistä usein tietoisempia sekä omasta että muiden erilaisuudesta.

Toki osa ihmisistä on luontaisesti sosiaalisesti herkempiä kuin toiset. Sitä voi myös harjoitella. Harjoittelu tosin vaatii paljon työtä, aikaa ja epämukavuusalueelle menoa. Omat vuorovaikutustaidot kehittyvät erityisesti silloin, kun uskaltaa astua pois omalta mukavuusalueeltaan ja voittaa pelkonsa.

Taitava vuorovaikuttaja tiedostaa oman vaikutuksensa muihin ja pyrkii luomaan työyhteisöön myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Hän kuuntelee aidosti, mitä muilla on sanottavaa ja esittää oman asiansa selkeästi ja vaikuttavasti. Hän muistaa huomioida ja kiittää hyvistä suorituksista sekä rohkaisee ja ilmaisee arvostustaan muille tiimin jäsenille.

Koko tiimin vuorovaikutustaitoja kannattaa kehittää, vaikka se olisi toiminut yhdessä jo kauan. Tiiminvetäjän on tärkeä huomata ja puuttua asiaan, jos kaikki eivät osallistu.

Tommi Lindholm
Yritysvalmentaja
Tommi vastaa viimei­simmän tutki­mus­tiedon tuomi­sesta Brikin koulu­tuksiin. Tommia kiin­nostaa orga­ni­saa­tioihin ja orga­ni­soi­tu­miseen liit­tyvän teorian hyödyn­tä­minen linssinä orga­ni­saa­tioiden toiminnan ymmär­tä­mi­sessä ja käytän­tö­läh­töi­sessä kehit­tämisessä.
Lue lisää
Ilmoittaudu koulutukseen
taitava-tiimivalmentaja
Kirjat
Taitava tiimivalmentaja – Miten saan tiimiflown virtaamaan?
Lue lisää
Aiheesta lisää
Itseohjautuvuus ei ole automaattinen avain menestykseen
Itseohjautuvuus saattaa lisätä tiimin tai organisaation tuottavuutta, mutta ei sovi kaikille.
Lue artikkeli
Testit
Itseohjautuva tiimiorganisaatio ei tarkoita johtamisen katoamista
Lue artikkeli