Miten tekoäly vaikuttaa organisaatioihin, johtamiseen ja asiantuntijuuteen? 

Tekoäly on hypesyklinsä huipulla

Gartnerin mukaan tekoälyyn liittyvän hypesyklin huippu on saavutettu. Näin odotettavissa on jonkinasteinen paluu todellisuuteen generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksien ja arkisten käyttökohteiden osalta. Ainakin tuomionpäivän julistajat ovat jo hieman rauhoittuneet.  

Tämä näkyy myös esimerkiksi Open AI:n ChatGPT -botin käyttäjämäärien laskuna. Lisäksi organisaatioissa on ryhdytty pohtimaan, mitä mahdolliset hyödyt voisivat olla ja miten mahdolliset riskit (tietosuoja, katson sinua) vältettäisiin. Useissa organisaatioissa on myös ryhdytty jo kouluttamaan omaa sisäistä versiota generatiivisesta tekoälystä.

Tekoäly mietityttää ihmisiä organisaatioissa

LinkedIn on julkistanut uuden selvityksen siitä, miten työntekijät suhtautuvat tekoälyyn. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on innoissaan tekoälyn tuomista mahdollisuuksista, mutta samalla 49% vastaajista on huolissaan siitä, etteivät tiedä tekoälystä riittävästi. 56% ilmoitti ettei osaa käyttää tekoälyä töissä ja 39% raportoi, että tekoälyn tuoman muutoksen määrä on mahdoton hahmottaa. Suurella osalla on siis merkittäviä haasteita pysyä kehityksen tahdissa mukana.  

Vastaajien keskuudessa ei myöskään haluttu myöntää, ettei tiedä tekoälystä riittävästi: 40% vastaajista myönsi esittäneensä tietävänsä tekoälystä enemmän, jottei oma tietämättömyys paljastuisi kollegoille. Enemmän kuin puolet kertoi myös, ettei tiedä miten voisi hyödyntää tekoälyä työssään.

Tekoälyn käyttöä myös peitellään. Esimerkiksi ChatGPT:n ollessa vielä innovaatiosyklin lopputaipaleella ja kun organisaatiot olivat vasta uuden tulokkaan hahmottamisen alkuvaiheissa, jopa 70% työntekijöistä käytti ChatGPT:tä, muttei kertonut siitä työnantajalleen.

Tekoälyn vaikutuksista ollaan montaa mieltä

Tekoälyn vaikutuksista on monia mielipiteitä – puolesta ja vastaan. Äärimmillään tuhon ennustajat kertovat, miten tekoäly tulee tuhoamaan ihmiskunnan ja toisessa ääripäässä tekoäly nähdään kaikki ongelmat ratkaisevana lääkkeenä.  

Tässäkin todennäköisyydet ovat mustan ja valkoisen välimaastossa, sillä kuuluisalla harmaalla alueella. Itse näen, että vaikka tekoäly tuo omat riskinsä, ovat ne kaukana eksistentiaalisista riskeistä ja mahdollisuudetkin ovat hieman maltillisemmat, kuin tällä hetkellä positiivisimmat tahot ennustavat. Toistaiseksi.

Tekoäly organisaation sisäisenä työkaluna

Vaikutukset työelämään ja organisaatioiden toimintaan ovat jo nyt kuitenkin merkittäviä pelkästään investointipuolta tarkastelemalla. Jo hypesyklin alkupäässä suuret organisaatiot ryhtyivät organisoimaan itselleen sisäisiä tekoälystä vastaavia osastoja. Ja nopeasti tämän seurauksena ne ryhtyivätkin tuottamaan omia sisäisiä tekoälyn sovellutuksia. Nämä sovellutukset hyödyntävät esimerkiksi Open AI:n GPT-moottoria, mutta ovat organisaation omassa suljetussa hiekkalaatikossa. 

Tällä tavoin vältetään ehkä keskeisin haaste kielimallien soveltamisessa organisaatioissa: Tekoälyn kanssa vuorovaikutuksesta syntynyt data menee suurella todennäköisyydellä tekoälyn jatkokehittämiseen, joka taasen on selkeä tietoturvariski. Tähän kehityskulkuun vastatakseen on esimerkiksi Open AI tuonut myös organisaatiotason tilausmahdollisuuden, jossa tilauksen kautta organisaatio saa oman tekoälyn käyttöönsä, ilman että Open AI käyttää sitä kielimallinsa (esim. ChatGPT) kouluttamiseen.  

Näihin moninaisiin sovellutuksiin sitten syötetään organisaation hiljaista ja ei niin hiljaista tietoa – tämä taasen tuo organisaation osaamisen jokaisen organisaation jäsenen käyttöön, joka todennäköisesti tehostaa organisaation toimintaa. Tämä johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että tietyt projektit tai työtehtävät luonnistuvat vähemmällä työvoimalla lähitulevaisuudessa kuin nyt.  

Ja vaikka tämä on todennäköisesti työntekijöiden näkökulmasta haaste, on tässä myös eettisen ja lakiteknisen pohdinnan paikka: Jos olet hyödyntänyt organisaatiosi työntekijää tekoälyn kouluttamisessa, jonka jälkeen irtisanot työntekijän ja jatkat hänen osaamisensa hyödyntämistä chatbotin kautta, niin mitä mieltä tästä on työlainsäädäntö? Voimmeko vain ’monistaa’ parhaimmat asiantuntijamme, puristaa näistä keskeisimmät tiedot kuin appelsiinista, heittää kuoret roskakoriin ja sitten vain kohti uutta appelsiinia? 

Selaa tekoälyä kuin internetiä

Erilaisia tekoälysovellutuksia on syntynyt kuin sieniä sateella. Näitä testanneena voin todeta, että ainakin kielimallien osalta suurin osa on enemmän tai vähemmän kehnoja yhden tempun sovellutuksia, jotka ratsastavat kuumana puksuttavalla hypejunalla.  

Näin yhtenä tulevaisuuden kehityspolkuna näkyykin jo tekoälysovellutuksia kokoavat markkinapaikat, jotka esimerkiksi POE:n tapauksessa tarjoavat yhden käyttöliittymän satoihin eri sovellutuksiin. Kyseessä on siis tekoälyn selain, jonka kautta pääset nopeasti kokeilemaan eri kielimalleja ja tekoälyn sovellutuksia. Esimerkkinä vastaavasta toimii internetselain, jota käytetään samaan tapaan eri nettisivuilla surffaamiseen. Jos tällaista haluaa soveltaa ammattimaisempaan käyttöön, tässäkin tulee maksumuuri vastaan. 

Olemme murroksessa (kuten aina) ja murrosta on hyvä tarkastella eri näkökulmista. Tästä syystä tässä blogisarjassa tarkastellaan tekoälyn ja erityisesti kielimallien moninaisia vaikutuksia asiantuntijatyöhön, johtamiseen ja johtamisajatteluun. 

Tutustu myös huippusuosittuihin ChatGPT-koulutuksiimme: 

• Hyödynnä Chat GPT:tä johtamistyössäsi 
• Hyödynnä Chat GPT:tä asiantuntijatyössäsi 
• Hyödynnä Chat GPT:tä luovassa työssä

Jaa