Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
työelämätaidot

Pidä työelämätaidot ajan tasalla – suhtaudutko työhösi riittävän ammattimaisesti?

Työelämätaidot ovat osa työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa. Asiantuntijatehtävissä osaamisvaatimukset ovat erityisen haastavia, sillä ilman kunnollisia työelämätaitoja paraskin osaaja muuttuu helposti valeasiantuntijaksi, jonka osaamiselle ei riitä kysyntää.

Ammattimainen ote työhön ja itsensä määrätietoinen kehittäminen kannattaa. Ne työntekijät, jotka suhtautuvat vakavasti ammattiinsa, hankkivat tarvittavat työelämätaidot ja panostavat osaamisensa kehittämiseen, ovat vahvoilla halutuimmista työpaikoista kilpailtaessa. Osaavista ihmisistä on aina pula, olivatpa työmarkkinoiden suhdanteet millaisia tahansa.

Itse kunkin kannattaa siis pitää huolta siitä, että omat työelämätaidot ovat riittävällä tasolla. Työelämän tulevaisuuden tutkimiseen perehtyneet tahot korostavat useiden taitojen kehittämisen ja ylläpidon tärkeyttä. Esimerkiksi Sitran Kohti osaamisen aikaa -selvityksessä vuodelta 2019 kerrotaan, että tulevaisuudessa työn luonne muuttuu yhä enemmän luovaksi ongelmanratkaisuksi, ja asiantuntijoilta vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista.

Nyt ja tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja ovat myös esimerkiksi:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Muutostaidot
  • Tunnetaidot
  • Itsensä johtamisen taidot
  • Strategisen ajattelun taito
  • Analysointitaidot
  • Suunnittelutaidot
  • Projektitaidot
  • Päätöksentekotaidot
  • Tiimityötaidot

sekä lukuisat muut. Näiden työelämätaitojen alle mahtuu myös runsaasti lisää yhtä lailla hyödyllisiä taitoja.

Tämä artikkeli keskittyy ongelmanratkaisu-, muutos-, tunne- ja innovaatiotaitoihin. Löydät sivuiltamme lisää tietoa myös esimerkiksi itsensä johtamisesta, palautteen antamistaidoista, vuorovaikutustaidoista ja neuvottelutaidoista.

Ongelmanratkaisutaidot vaativat rohkeutta

Joillain työpaikoilla ja aloilla elää edelleen uskomus siitä, että ongelmanratkaisu ja päätöksenteko kuuluisivat vain johdolle, esimiehille ja suppealle erityisasiantuntijoiden joukolle. Uskomus on syytä hylätä viimeistään nyt.

Erityisesti myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa työntekijä joutuu itse ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä. Asiantuntijoilla taas on usein omilta erityisalueiltaan paljon syvällisempää osaamista kuin heidän esimiehillään, joten heidänkin roolinsa ongelmien ratkaisussa ja päätösten tekemisessä on merkittävä.

Tehokas ongelmanratkaisu ja päätöksenteko kuuluvat taitoihin, joita on mahdollista kehittää. Päätöksenteossa tarvitaan:

  1. kykyä hahmottaa erilaisia päätöstilanteita
  2. analyyttista ajattelua
  3. matemaattisia perustaitoja
  4. kykyä sietää epävarmuutta

Päätöksiä tehtäessä on myös ymmärrettävä, mihin laajempaan kokonaisuuteen päätöstilanne linkittyy, ja mitä seurauksia eri päätösvaihtoehdoilla on.

Koska päätökset tehdään aina epävarmuuden vallitessa, tarvitaan myös kykyä tehdä päätöksiä silloinkin, kun informaatio on puutteellista. Hallittuja riskejä on uskallettava ottaa ja epäonnistumisen mahdollisuus kestettävä.

Eri työelämätaidot linkittyvät usein yhteen. Ongelmanratkaisussakin tarvitaan esimerkiksi sosiaalisia taitoja. Monet työpaikalla tehtävät päätökset koskevat useita ihmisiä, joiden intressit ja tavoitteet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Päätöksenteko onkin usein neuvottelua ja erilaisten näkemysten yhteensovittamista.

Muutostaitoihin kuuluvat useat työelämätaidot

Muutos on keskeinen osa työelämää. Muutosvauhtia ei voi pysäyttää, ja staattisen tilan odottamisen sijaan onkin parempi yrittää sopeutua jatkuvaan muutokseen. Tarvitsemme rohkeutta ja tervettä itsetuntemusta, mutta myös henkistä joustavuutta ja resilienssiä.

Työelämässä esimerkiksi:

  • asiakkaiden tarpeet muuttuvat
  • tuotteet ja palvelut kehittyvät
  • tekninen ympäristö muuttuu
  • organisaatioiden strategiat uudistuvat
  • kilpailijat kehittävät toimintaansa
  • yhteiskunta ja lainsäädäntö kehittyy

Ei riitä, että pystymme vastentahtoisesti roikkumaan mukana työelämän muutoskarusellissa. Meidän on myös osallistuttava aktiivisesti toiminnan kehittämiseen, opittava kestämään epävarmuutta ja toimimaan tehokkaasti stressaavissakin tilanteissa.

Henkinen joustavuus tarkoittaa kykyä kyseenalaistaa omia ajatuksia ja toimintamalleja. Mitä rohkeammin uskallat asettua alttiiksi uusille tilanteille, sitä joustavammaksi mielesi kehittyy. Mitä enemmän uskaltaudut ulos mukavuusalueeltasi ja otat hallittuja riskejä, sitä enemmän kehityt ja sitä helpompaa uusien asioiden ja tilanteiden kohtaaminen on.

Ennakkoasenteet ohjaavat havaitsemistasi. Jos suhtaudut muutoksiin kielteisesti, myös kiinnität huomiota pelkästään muutosten kielteisiin vaikutuksiin. Omiin asenteisiisi vaikuttamalla voit kuitenkin muuttaa sitä, miten koet ympäristösi ja sen tapahtumat. Jos opit suhtautumaan uusiin asioihin kiinnostuneesti ja lieventämään uudistusten tuottamaa ahdistusta, sinun on paljon helpompi selviytyä tulevista muutoksista.

Muuttuminen vaatii sekä osaamista että energiaa. Vanhojen tapojen toistaminen kuluttaa paljon vähemmän energiaa, joten se on helpompaa. Halutessasi muuttua huomaat, miten sitkeässä asenteet ja toimintatavat istuvat. Toiminnan muuttaminen vaatiikin usein sitä, että tekee muutoksia myös fyysiseen ympäristöön. Ulkoiset muutokset katkaisevat hetkeksi automaatiokäyttäytymisen auttaen sinua havahtumaan. Uuden tavan opettelu alkaa vasta havahtumisen ja kyseenalaistamisen jälkeen.

Uuden toimintatavan muuttuminen automaattiseksi vaatii usein lukuisia havahtumisia ja kymmeniä, jopa satoja toistoja. Tämä on vaikeaa ja raskasta, sillä tarkkaavaisuuden ylläpitäminen kuluttaa energiaa. Uuden ajattelu voi olla uuvuttavaa tai kivuliastakin.

Myös muutostaidot linkittävät yhteen lukuisat työelämätaidot. Muutostaitoihin kuuluvat esimerkiksi:

  • strategisen ajattelun ja kokonaisuuksien hahmottamisen taito
  • informaatio- ja analysointitaito
  • kyky sietää epävarmuutta
  • kyky tehdä päätöksiä puutteellisen tiedon varassa
  • taito innostua tulevaisuudesta
  • tunnetaidot, kuten omien pelkotilojen käsittelykyky ja taito innostaa muita
  • stressinsietokyky ja taito oman toimintakyvyn ylläpitämiseen epävarmassakin tilanteessa
  • sen oivaltaminen, että muita ihmisiä on lähes mahdotonta muuttaa: heidän toimintansa muuttuu todennäköisimmin omaa asennetta ja toimintaa muuttamalla

Muutostaidot jalostuvat muutoksissa. Muutoskykyiseksi tuleminen tarkoittaa siis uskallusta kohdata uudet asiat rohkeasti, vaikka se tuntuisikin alkuun lähes mahdottomalta.

Hyvät tunnetaidot parantavat vuorovaikutusta

Tunteet ovat se voima, joka ajaa sinua kohti tavoitteitasi. Ne ovat kuitenkin myös se voima, joka voi estää sinua menestymästä.

Tunteet vaikuttavat kaikkiin työpaikalla tehtäviin päätöksiin. Mitä monimutkaisemmasta päätöksestä on kyse, sitä enemmän joudumme turvautumaan tunteisiin. Jos päätösvaihtoehtoja ei ole mahdollista laskea analyyttisesti auki, teemme päätökset tunteiden ja kokemushistoriamme pohjalta. Tunteet ovat siis yksi tavoistamme ymmärtää ja hahmottaa maailmaa. On naiivia väittää, etteivät erilaiset tunteet, kuten innostus, pelko, ahneus ja vallanhimo olisi keskeisessä roolissa ohjaamassa organisaatioissa tehtäviä päätöksiä.

Suomen Mielenterveys ry:n mukaan tunnetaitojen ja itsetuntemuksen perustana on kyky havaita ja tiedostaa omia tunteita, mutta niitä tarvitaan myös toisten tunteiden hahmottamisessa ja vuorovaikutuksessa. Toisten tunteita on hankala ymmärtää, jos ei hahmota omia tunteitaan.

Monet työelämän ongelmat johtuvat heikoista tunnetaidoista. Tunteiden tunnistaminen ja hallinta on toisinaan vaikeaa; ne eivät ilmaannu puhtaasti yksi kerrallaan, vaan poukkoilevat mielessämme joukolla sinne tänne.

Kyky itsehillintään onkin keskeinen tunnetaito. Se tarkoittaa kykyä käsitellä tunteita niin, etteivät ne käy ylivoimaisiksi tai pääse vahingoittamaan ketään. Itsehillintää tarvitaan myös työelämän tavoitteiden saavuttamiseksi. Päivittäinen, usein rutiininomainen työ, mutta myös määrätietoinen tavoitteisiin pyrkiminen edellyttää taitoa kontrolloida erilaisia impulsseja ja mielihaluja.

Tunnetaitoihin kuuluu myös itsearvostus ja sen mukanaan tuoma jämäkkyys. Jämäkkyys on kykyä määritellä omat rajansa ja pitää niistä kiinni. Lisäksi se on kykyä kieltäytyä itselle haitallisista ehdotuksista, mutta myös kykyä puolustaa rohkeasti omia näkemyksiä ja viedä aloitteita eteenpäin ilman, että samalla estää muita toimimasta samoin.

Tunnetaitoja tarvitaan myös työyhteisössä pärjäämiseen, joten ne on tärkeä hallita, yhtä lailla kuin muutkin työelämätaidot. Vaikka tunteet ilmenevät eri ihmisissä eri voimakkuudella ja toiset ovat taitavampia peittelemään niitä, samat perustunteet vaikuttavat kuitenkin jokaisessa ihmisessä. Muiden asemaan on siis mahdollista asettua.

Koska työyhteisö toimii monin tavoin tunteiden varassa, tunteet kannattaa tunnistaa ja niistä kannattaa puhua. Tunteiden ymmärtämisen ja hillinnän lisäksi niitä on myös kyettävä ilmaisemaan taitavasti.

Tunnetaitojen harjoittelu kannattaa aloittaa perustunteiden, kuten ilon, surun, pelon, vihan, inhon ja hämmästyksen tunnistamisesta. Kasvava tietoisuus omista tunteista ja kyky niiden säätelyyn työtilanteissa vahvistaa myös muita sosiaalisia taitojamme, jolloin muutkin työelämätaidot karttuvat. Tunnetaitojen hallitseminen parantaa myös työpaikan ilmapiiriä ja työntekijöiden välisiä suhteita.

Kuten muutkin työelämätaidot, innovointi on suurelta osin opeteltavissa

Innovatiivisuuteen tarvitaan toki luovaa mieltä, mutta myös erilaisia innovaatiotaitoja, esimerkiksi:

  • Erilaiset perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset taidot, suunnittelu- ja analysointitaito, rationaalisuus
  • Kognitiiviset taidot eli kyky ajatella luovasti ja kriittisesti kyseenalaistamalla vanhoja ajatuksia ja uskomuksia
  • Kyky ratkaista ongelmia ja hallita riskejä
  • Tekniset työtaidot, kuten erilaisten tutkimusmenetelmien tuntemus, projektityötaidot sekä tietotekniset taidot

Suuret innovaatiot syntyvät usein toisilleen vieraiden asioiden ja ajatusten törmäyksestä. Osa innovoinnissa tarvittavista taidoista on tavallisia, opeteltavia taitoja. Osaa taas, esimerkiksi luovuutta, kykyä kyseenalaistaa omia ajatuksiaan sekä rohkeutta tehdä ratkaisuja epävarmoissa tilanteissa, on vaikeampi opetella. Näitäkin ominaisuuksia voi kuitenkin kehittää.

Omien innovaatiotaitojen kehittämisessä kannattaa ottaa huomioon seuraavat näkökohdat:

  • Kiinnitä enemmän huomiota ajattelun ja käyttäytymisen muutoksiin, älä pelkästään teknisten taitojen opetteluun
  • Huolehdi päätöksenteossa käytetyn informaation monipuolisuudesta ja kehitä erilaisten informaatiolähteiden käyttöä
  • Huolehdi siitä, että toimintaympäristö ohjaa ajatteluasi uudistumaan ja kyseenalaistamaan olemassa olevia paradigmoja
  • Innovatiiviset ajatukset ilmenevät alkuvaiheessa yleensä kiteytymättöminä ja jäsentymättöminä. Huolehdi siitä, että alkuvaiheen ajatusaihiot tulee otettua talteen ja pääsevät käsittelyyn myöhemmin
  • Innovointi on päämäärätietoista toimintaa. Innovatiivisuutta lisää usein se, että tukena käytetään selkeää prosessia, joka varmistaa uusien ideoiden jalostamisen tehokkaasti toimiviksi lopputuotteiksi
  • Tärkeä osa innovaatiotaitoja on kyky tarkastella uutta innovaatiota kriittisesti sekä arvioida siihen liittyvät hyödyt ja riskit huolellisesti. Huolehdi siitä, että innovaatioiden arviointiprosessi ja riskien hallinta toteutetaan kunnolla

Ammattilainen pitää työelämätaidot ajan tasalla

Työssä menestyminen edellyttää ammattimaista suhtautumista omaan työhön, työnantajaan ja työtovereihin. Ammattilainen pitääkin huolta siitä, että kaikki tarvittavat työelämätaidot ovat ajan tasalla ja osaaminen karttuu jatkuvasti.

Ammattilainen osaa hallita omaa käyttäytymistään ja suhtautua työhönsä sekä siihen liittyviin tilanteisiin harkitsevasti. Hän kykenee hillitsemään kielteisiä tunnereaktioita työ- ja asiakastilanteissa eikä puhu tuotteista tai asiakkaista pahaa. Ammattilainen tuntee ammattitaidoistaan tervettä ammattiylpeyttä ja pyrkii kehittymään jatkuvasti taitavammaksi. Hän ymmärtää myös työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta ja on joustava sekä yhteistyöhaluinen.

Arvostamisen taitokin on keskeinen osa työelämätaitoja. Se tarkoittaa tervettä itsetuntoa, ammattimaista suhtautumista omaan työhön sekä oman työn merkityksen kokemuksen ja motivaation vaalimista ja vahvistamista. Arvostuksen taitoon kuuluu esimerkiksi:

  • oman työn ja työpanoksen arvostaminen
  • oman ammattitaidon arvostaminen
  • oman työnantajan arvostaminen
  • oman organisaation tuotteiden ja palveluiden arvostaminen
  • työyhteisön jäsenten arvostaminen
  • asiakkaiden ja sidosryhmien arvostaminen

Arvostuksen taidossa on kyse kyvystä positiiviseen ajatteluun, myönteisten tunteiden vahvistamiseen ja kielteisten tunteiden hallintaan. Oman tekemisen arvostamiseen tarvitaan tervettä realismia, jotta osaamme asettaa tekomme ja toimintamahdollisuutemme oikeaan viitekehykseen. Itseä ei saa aliarvioida, mutta ei asettaa liian suuria vaatimuksiakaan. Ammattilainen tunnistaa voimavaransa, tekee parhaansa ja osaa arvostaa suoriutumistaan.

Henni Jääskeläinen
Viestinnän asiantuntija
Henni vastaa Brik-lehdestä sekä työskentelee tiiviisti myös Brikin kirjatuotannon ja oppaiden parissa. Hennin erikoi­salaa on erityi­sesti erityyp­pisten tekstien tuot­ta­minen.
Lue lisää
Ilmoittaudu koulutukseen
Työntekijän-vastuu-ja-työelämätaidot
Kirjat
Työntekijän vastuu ja työelämätaidot
Lue lisää
Aiheesta lisää
Kuinka hyvin hallitset nämä työyhteisötaidot?
Menestyminen työelämässä riippuu yhä enemmän siitä, kuinka kykenemme tekemään yhteistyötä muiden kanssa.
Lue artikkeli
motivaatioprofiili
Esimiehen vuorovaikutustaidot vaikuttavat tuottavuuteen - Kuinka hallitset perusasiat?
Lue artikkeli