Taloushallinto ei ole irrallaan muusta maailmasta – opettele puhumaan sen kieltä
Taloushallinto ei ole mikään erillinen ulottuvuus, vaikka ajoittain saattaa siltä tuntuakin. Laadukas koulutus auttaa ymmärtämään, mistä puhutaan.
Taloustaitojen merkitys (ja niiden puute) on havaittu laajasti yrityksissä ja muissa isoa liiketoimintaa ja omaisuusmassaa pyörittävissä organisaatioissa. Yhä useammissa yrityksissä on tiedostettu, että moni johtaja ja esihenkilö pyörittää miljoonienkin suuruista budjettia ilman juuri minkäänlaista taloushallinnon koulutusta.
Vaikka jokin yksittäinen taloushallinnon osa-alue – kuten investointilaskelmat tai budjetointi – saattaa olla työssä opittuna hallussa, voi taloushallinnon koko kuvan ymmärtäminen kuitenkin olla varsin ohutta. Tämä näkyy niin tehdyissä päätöksissä kuin niiden perusteluissakin. Taloustaitojen puute muodostaakin selkeän ongelman pitkäjänteiselle tuloksenteolle. Tarkalla taloudenpidolla kun voi säästää euron sieltä ja toisen täältä. Sillä kasvattaa tuloslaskelman viimeistä riviä paljonkin, ilman sen kummempia lisäinvestointeja tai rationalisointiprojekteja.
Myös myynnissä ja markkinoinnissa taloustaidot ovat tärkeässä asemassa, niin määritettäessä asiakkaan kannattavuutta ja oikeaa hinnoittelua kuin arvioitaessa omien markkinointipanostusten suhdetta saatuihin tuottoihin. Jo varsin yksinkertaisetkin (usein itse laaditut) excel-laskelmat voivat paljastaa yllättäviä asioita oman myyntityön tehostamistarpeista.
On selvää, että talouden lainalaisuuksien laaja-alainen ymmärrys organisaation kaikilla tasoilla vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja mahdollisuutta menestyä haastavilla markkinoilla. Kunnollisilla talouden perustaidoilla varmistaa, ettei euroja valu hukkaan ainakaan mistään turhanpäiväisestä rahareiästä, jonka voisi tukkia huolellisilla laskelmilla.
Tervetuloa taloushallinnon kielikurssille!
Kohtaan usein päätöksentekijöitä neuvotteluhuoneissa kuuntelemassa taloudellista katsausta, jossa puhuja näyttää täyteen pakatun powerpointin toisensa perään ja kuuntelijat tuijottavat kuvia hiljaa, korkeintaan ahdistuneesti kiemurrellen. Jälkikäteen kysyessäni monet myöntävät, etteivät juurikaan ymmärtäneet esityksen numeroista, vaikka puhuja painotti niitä innokkaasti. Mutta tapana ei ole paljastaa omaa tietämättömyyttä, eikä oikein kysyäkään kehtaa.
Taloushallinto on eräs tapa kuvata liiketoimintaa. Sillä on oma kielensä, jonka ymmärtäminen on edellytys päätöksentekoon tai edes keskusteluun osallistumiselle. Samoin kuin esimerkiksi kreikkalaisten kanssa voi kommunikoida syvällisesti vain heidän omalla äidinkielellään, on syvällinen osallistuminen taloushallintoa koskevaan keskusteluun mahdollista vain, jos osaa puhua taloushallinnon kieltä ja tuntee sen keskeiset periaatteet ja käsitteet.
Kauppakorkeassa laskentalinjalla aloittaessani oli markkinoinnin ja hallinnon valinneilla kavereilla tapana vitsailla talouskyljyksistä ja oikeista kyljyksistä, talousmiehistä ja oikeista miehistä. Ajan myötä olen kuitenkin todennut, että ne, jotka hallitsevat numerot, ovat neuvotteluissa niskan päällä.
Moni lähijohtaja tunnustaa olevansa usein heikoilla jäillä keskustellessaan talousammattilaisten, ylimmän johdon tai rahoittajien kanssa. Ne taas, jotka osaavat puhua taloushallinnon kieltä, kokevat saavansa melkoisen kilpailuedun kielitaidottomiin kollegoihinsa verrattuna kilpailtaessa esimerkiksi (yleensä niukoista) resursseista, investointihankkeiden hyväksynnästä tai vaikkapa uuden rekrytoinnin perusteluissa. Eikö olisikin uskottavampaa perustella uuden työntekijän rekrytointia kunnollisella investointilaskelmalla, jossa on laskettu auki sekä uuden työntekijän aiheuttamat kokonaiskustannukset että hänen tuottamansa tuotot yritykselle?
Talousosaamisen merkitys ilmenee myös toista kautta. Moni keskijohtoon kuuluva esihenkilö on suosiolla luovuttanut vastuualueensa taloudellisen seurannan talousosastolle tai omalle esihenkilölleen. Pitkäaikainen toiminta ilman tarkkaa taloudenpitoa johtaa kuitenkin helposti tilanteeseen, jossa kustannukset karkaavat eikä tulojakaan aina saada kotiutettua täysimääräisesti esimerkiksi lepsujen laskutusrutiinien vuoksi.
Illuusio siitä, että leväperäinen taloudenpito voisi jatkua ikuisuuksiin on petollinen, sillä vaikkei esihenkilö itse laskisikaan toimintansa tunnuslukuja tarkasti, joku muu laskee. Maailmassa, jossa melkein mikä tahansa toiminta voidaan ostaa ulkopuolisena palveluna, on entistä tärkeämpää kyetä seuraamaan ja perustelemaan omaa vastuualuettaan myös taloushallinnon kielellä niille tahoille, jotka käyttävät tätä kieltä päätöksenteossaan.
Vähemmän on enemmän
Monet pitävät taloushallintoa ja sen kieltä vaikeana. Tähän on syynä ensinnäkin se yleinen kokemus, että taloudelliset raportit tarkoittavat täyteen pakattuja exceleitä, jotka on tungettu täyteen termejä ja tunnuslukuja, joita ei kunnolla ymmärrä. Talousammattilaiset haluavat usein hieman brassailla osaamisellaan. Jos he eivät muuta keksi, niin lisää desimaaleja peliin sen sijaan, että keskityttäisiin valistamaan kuulijoita siitä, mitä mikäkin tunnusluku tarkoittaa ja kuvaa. (Tämä on tosin tuttu piirre monien muidenkin alojen erityisosaajien toiminnassa.)
Monet taloushallinnon termit ovat kirjanpitäjien ammattislangia ja niiden ymmärtäminen vaatii jonkin verran perehtymistä. Mistään kovin monimutkaisesta asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Mutta valitettavasti henkilö, joka ei käytä jotakin kieltä säännöllisesti, kohtaa sen tosiseikan, että varastoon on vaikea oppia. Käytännön kielitaito vaatii ylläpitoa, muuten osaaminen ruostuu.
Uuden kielen oppimiseen ja opitun säännölliseen ylläpitoon kannattaa kuitenkin panostaa, kielitaidon tuomien ilmiselvien hyötyjen vuoksi. Taloushallinnon kieltä osaava pystyy vaikuttamaan tehokkaammin omaa toimintaansa (ja koko organisaation toimintaa) koskevaan päätöksentekoon, perustelemaan vakuuttavasti omat esityksensä ja ymmärtämään liiketalouden periaatteita entistä syvällisemmin. Pohjimmiltaan on kyse kyvystä ymmärtää omaa toimintaansa entistä syvällisemmin ja täsmällisemmin.
Taloushallinto on helppoa kun sen osaa
Kassavirta, käyttökate, operatiivinen tulos, EBITDA, arvonkorotus, vastaavaa ja vastattavaa, omavaraisuusaste, ROI, Quick Ratio…
Vaikeita termejä ja tylsän tuntuisia, kun niitä ei ymmärrä. Miksi niitä kuitenkin pitäisi opetella? Mitä hyötyä niistä on?
Lyhyt vastaus: Jos haluaa vaikuttaa asioihin, on ymmärrettävä mistä puhutaan.
Taloushallinto ei ole irrallaan muusta maailmasta, vaan se on numeerinen tapa kuvata todellisuutta. Mitä paremmin haluamme ymmärtää jotain monimutkaista asiaa, sen useammin turvaudumme numeroihin, sillä numerot ovat usein sanoja täsmällisempi tapa kuvata asioita.
Eikä kyse ole edes kovin monimutkaisesta kielestä. Kielen oppii kyllä nopeasti, jos tahtoa löytyy. Jo päivän tai parin mittainen perehtyminen peruskäsitteisiin hyvän opettajan avulla avaa merkittävästi taloushallinnon kommervenkkejä ja antaa tuntuvaa lisäpotkua omaan neuvotteluvoimaan. Koulutus saattaa herättää huomaamaan, että taloushallinto onkin helposti ymmärrettävää ja jopa mielenkiintoista. Moni kertoo jälkikäteen palautteessaan oikein innostuneensa syventämään laskentataitojaan. Toiset ovat ottaneet uudet taitonsa heti haltuun ja voittaneet niiden avulla tiukkoja resurssivääntöjä.
Insinööri, joka hallitsee lujuuslaskentaa tai joku muu, joka on tottunut käyttämään työssään erilaisia yhtälöitä, hämmästyy usein koulutuksissamme todetessaan, että taloushallinnossahan on kyse pelkästä aritmetiikasta: yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskusta. Siihen vähän prosenttilaskentaa päälle, niin ollaan jo aika pitkällä.
Lopuksi kannattaa kuitenkin myös kiinnittää huomiota siihen, että kuten muutkin kielet, myös taloushallinnon kieli on vain väline kuvata käyttäjänsä asiaa ja tavoitteita. Numeroihin ei siis kannata luottaa liikaa, sillä kuten kaikilla kielillä, myös numeroilla voi huijata. Tämänkin ymmärtäminen vaatii taloushallinnon kielen ymmärtämistä. Siinä on jälleen yksi syy lisää opetella kieli kunnolla.
Arveluttaako omien taloustaitojesi tila? Taklaa osaamispuutteet Esihenkilön taloustaidot käytännössä -koulutuksellamme.
Artikkelia päivitetty 27.4.2022.
