Hyvät muutostaidot auttavat jaksamaan paremmin – opi kasvattamaan resilienssiäsi

Muutostaidot kuuluvat olennaisesti työelämässä tarvittaviin taitoihin. Teknologiat muuttuvat, osaamista täytyy päivittää tai hankkia kokonaan uutta, työn tekemisen tavat muuttuvat, asiakkaiden tavat sekä tarpeet muuttuvat ja maailma muuttuu.

Jatkuvasti etenevää muutosta ei voi pysäyttää, mutta siihen, kuinka sen kohtaa, voi vaikuttaa. Tarvitsemme rohkeutta ja itseluottamusta, mutta myös henkistä joustavuutta ja resilienssiä. Monet muutosten kohtaamisessa hyödyksi olevat muutostaidot ovat opeteltavissa. Muutostaitoja ovat esimerkiksi:

• Strategisen ajattelun ja kokonaisuuden hahmottamisen taito
• Informaatio- ja analysointitaito
• Epävarmuuden sietokyky
• Kyky tehdä päätöksiä puutteellisen informaation varassa
• Tulevaisuudesta innostumisen taito
• Kyky positiiviseen ajatteluun
• Tunnetaidot, kuten omien pelkotilojen käsittelyn taito sekä kyky innostaa muita mukaan muutokseen
• Stressinsietokyky ja taito oman toimintakyvyn ylläpitämiseen myös epävarmuuden vallitessa
• Sen oivaltaminen, että muita ihmisiä on lähes mahdotonta muuttaa; heidän toimintansa muuttuu todennäköisemmin, kun muuttaa omia asenteitaan ja toimintaansa.

Vaikka omat muutostaidot siis tuntuisivatkin olemattomilta, niitä on mahdollista lähteä kehittämään hiljalleen, pala kerrallaan. On myös perusteltua olettaa, että ihmisen kyky selviytyä jatkuvassa muutostilassa on huomattavan hyvä – ei ole kovin kauaa siitä, kun länsimaissakin oli viimeeksi riesana jatkuvia sotia, nälänhätää ja koronavirustakin pahempia kulkutauteja.

Resilienssin määrä ei ole vakio

Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä. Toisilla sitä on enemmän, ja he selviytyvät vastoinkäymisistä ja suurista muutoksista nopeammin kuin he, joilla sitä on vähemmän. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan resilienssiin vaikuttavat niin biologiset tekijät, kasvatus kuin omat kokemuksetkin. Se on kuitenkin myös taito, jota voi kehittää, jolloin muutkin muutostaidot voivat kehittyä.

Muutoksen hyväksyminen on monelle hankalaa, onhan rutiinien toistaminen meille hyvin luontaista. Uusien toimintatapojen ja ajatusmallien omaksuminen taas vaatii tietoista toimintaa ja siten huomattavasti enemmän energiaa.

Muutokset tarjoavat kuitenkin aina kehittymis- ja oppimismahdollisuuksia. Resilienssi vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä muutoksista saa irti. Ihmisen suorituskykykin on paljon parempi, jos ei tarvitse jatkuvasti taistella pysyäkseen pinnalla, vaan päinvastoin saa uusien mahdollisuuksien ja haasteiden kohtaamisesta lisää energiaa.

Resilienteimmiltä ihmisiltä on löydetty tutkimuksessa kolme yhdistävää tekijää:

• Tunteidensäätelytaito. Hyvin resilientit ihmiset osaavat tarkastella ja analysoida omia tunteitaan ilman, että tunteet pääsevät ottamaan vallan. Muutostaidot kehittyvät roimasti, jos opettelee hallitsemaan omia tunteitaan ja ottamaan ne vastaan sellaisina kuin ne ovat.
• Myötätunto itseä kohtaan. Kovan itsekritiikin sijaan resilienteimmät ihmiset osaavat suhtautua itseensä ystävällisesti ja anteeksiantavasti. Myötätunto auttaa myös vaikeiden tunteiden hyväksynnässä.
• Kognitiivinen ketteryys. Tämä taito auttaa huomaamaan, jos ajatuspolkumme vievät meitä kohti negatiivisia päämääriä, sekä muuttamaan ajatusten suuntaa. Kognitiivista ketteryyttä kehittämällä kaikkein pessimistisinkin ihminen oppii näkemään asiat valoisamman kautta huonoimman vaihtoehdon sijaan.

Miten resilienssiä voi kasvattaa?

Kuten kaikki muutostaidot, resilienssikin kehittyy harjoittelemalla. Oman resilienssin kehittämisessä on oleellisinta ensin ymmärtää sen luonnetta: resilienssiin vaikuttavat sekä keho että mieli, joten kumpikin pitää ottaa huomioon.

Omaa sietokykyään voi kasvattaa esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

Pidä huolta terveydestäsi. Tutkimuksissa on todettu, että hyvä terveys kasvattaa resilienssiä, mutta korkea resilienssi myös parantaa terveyttä.

Nuku tarpeeksi. Unen määrä vaikuttaa merkittävästi resilienssiin.

Harjoittele uhkien kääntämistä haasteiksi. Se, koemmeko muutoksen uhkana vai haasteena, vaikuttaa siihen, kuinka paljon meillä on kapasiteettia asian käsittelemiseen. Haasteilla on usein energisoiva, odotusta herättävä ja innostavakin vaikutus. Uhka taas herättää ennemmin tunteen siitä, että asiat eivät ole meidän itsemme hallittavissa. Silloin tunnemme herkästi pelkoa, turhautumista ja vihaa. Saatamme joutua taistele tai pakene -tilaan, jolloin ongelmanratkaisusta ei tule mitään.

Kiinnitä huomiota ajatuksenjuoksuusi. Uskomuksemme, asenteemme ja ajatusratamme vaikuttavat resilienssiimme. On valtava merkitys, uskommeko lähtökohtaisesti voivamme vaikuttaa asioihin, vai uskommeko vain ajelehtivamme virran mukana. Omien ajatusratojen tiedostaminen on ensimmäinen askel itsellemme haitallisten ajatusten kääntämiseksi.

Pidä suhteet läheisiin kunnossa. Yksi merkittävimmistä resilienssiin vaikuttavista ulkoisista tekijöistä on tukiverkko. Sosiaalinen tuki auttaa paitsi stressinhallinnassa, myös haasteiden voittamisessa ja mahdollisuuksien löytämisessä.

Harjoittele itsetuntemusta. Oman sisäisen puheen sävyyn kannattaa opetella kiinnittämään huomiota. Sisäisen äänensävyn muutos voi olla ensimmäinen merkki siitä, että oman sietokyvyn rajat alkavat tulla vastaan.

Muutostaidot karttuvat tiimissä

Hyvä tiimi auttaa muutoksen kohtaamisessa ja käsittelyssä. Onnistuneet muutokset parantavat yhteishenkeä entisestään, ja myös henkilökohtaiset muutostaidot pääsevät karttumaan samalla.

Ympärillämme olevilla ihmisillä on meihin voimakas vaikutus. Tiimi voikin auttaa meitä kohtaamaan sellaisia muutoksia, joita meidän olisi paljon hankalampi kohdata yksin. Tiimi auttaa ymmärtämään muuttuneita tavoitteita ja niiden syitä sekä rohkaisee hylkäämään vanhat ajattelu- ja toimintamallit.

Tiimissä muutos etenee kaikkien jäsenten yhteisenä prosessina. Jotta kaikki ymmärtäisivät ja hyväksyisivät muutoksen, tiimin kannattaa pohtia:

1. Mitä muutos tarkoittaa tiimille ja tiimin jäsenille?
2. Miksi muutos on tarpeellinen tai välttämätön?
3. Mitä hyvää muutoksesta seuraa tiimille ja tiimin jäsenille?
4. Miten tiimi voi yhdessä lievittää muutoksen aiheuttamaa pelkoa ja epävarmuutta?

Jo muutoksen alkuvaiheessa tiimissä kannattaa myös miettiä, mitä uutta osaamista muutos vaatii ja millaista tukea organisaatio, tiiminvetäjä ja muu tiimi antaa yksittäisille jäsenille, jotta nämä voivat oppia uusia taitoja ja sitoutua muutokseen turvallisin mielin. Tämä jää usein tekemättä, ja muutoksen lanseerauksessa puhutaan vain esimerkiksi uudesta tietojärjestelmästä, mutta ei juuri siitä, millaista tukea järjestelmän käytön opetteluun on tarjolla. Tästä aiheutuu paljon turhaa ahdistusta ja vastarintaa.

Muutos vaatii aina aikaa.

Uudistukset aiheuttavat sekaannusta ihmisten mielissä ja toiminnassa yleensä vielä kauan muutosprojektin teknisen toteutuksen valmistuttua. Tiimin jäsenet muuttuvat myös eri tahtiin. Tiimi voikin auttaa muutosvauhdiltaan hitaampia jäseniä voittamaan oman vastarintansa.

Hyvät muutostaidot suitsivat muutosvastarintaa

On hyvä muistaa, että muutosvastarinta on usein työhönsä vahvasti sitoutuneen henkilön ominaisuus, jota ei pidä kieltää. Muutosvastarinta kertoo usein myös siitä, että muutoksen ymmärtäminen ja työstäminen on vielä kesken. Muutosvastarinnalle onkin aikansa ja paikkansa.

Muutosvastarinta on ihmisen luonnollinen tapa suhtautua uusiin asioihin. Jos vastustus kuitenkin jatkuu pitkään, esimerkiksi yksittäisen tiimin jäsenen yhteisistä tavoitteista poikkeavien pyrkimysten takia, on jokaisella tiimiin kuuluvalla oikeus puuttua asiaan ja vaatia tiiminvetäjää ratkaisemaan ristiriita jämäkästi.

Joskus myös itse tiimi saattaa toimia muutosvastarinnan lähteenä tai vahvistajana, jos muutoksen luonnetta ja perusteluja ei ymmärretä tai muutokset ovat tiimin edun vastaisia. Jos muutoksen perusteluja ja muutosvastarinnan syitä ei kyetä avoimesti käsittelemään ja ratkaisemaan, tiimissä saattaa kyteä hiljainen vastarinta. Se ei välttämättä kuulu puheissa, mutta heikentää kyllä tiimin suorituskykyä. Käsittelemätön muutosvastarinta tuhlaa tiimin kehittämiseksi tehtyjä panostuksia, ja yksittäisen tiiminjäsenen hyvät muutostaidot voivat jäädä vastarinnan alle.

Miten hyvät muutostaidot näkyvät tiimissä?

Huipputiimi haastaa jatkuvasti jäseniään kehittymään. Näin tiimin muutostaidot ovat vahvat, ja tiimiin kehittyy muutoskykyinen kulttuuri, jossa muutos osataan nähdä luonnollisena osana tiimin elinkaarta, ei toimintaa uhkaavana mörkönä.

Huipputiimiin kehittyykin parhaimmillaan kehitysmyönteinen kulttuuri, jossa muutos nähdään luonnollisena osana tiimin kehityskaarta. Muutostaidot kehittyvät harjoittelun myötä, ja epävarmuuden sietokyky kasvaa. Huipputiimi pystyy toimimaan muutostilanteissakin tehokkaasti, koska uusia haasteita osataan hahmottaa ja työstää tehokkaasti yhdessä.

Huipputiimi käsittelee muutosta yhdessä, jolloin jäsenten ymmärrys muutoksesta, sen seurauksista ja syistä syvenee. Keskustelu on tärkeää, sillä se auttaa tiiminjäseniä laajentamaan tietämystään ja käsittelemään omia muutospelkojaan. Omien ajatusten jakaminen muiden kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä auttaa työstämään omaa muutosvastarintaa.

Huipputiimi suhtautuu vakavasti kaikkien jäsentensä ajatuksiin ja huomioihin. Näin huipputiimillä on mahdollisuus myös tiedostaa muutostarve hierarkkista organisaatiota nopeammin. Tämä antaa enemmän aikaa sopeutua muutokseen. Huipputiimi myös motivoi jäseniään, sillä muutostilanteen tuomia mahdollisuuksia pohditaan yhdessä.

Hyvin toimivassa tiimissä on myös helpompi varmistaa, että päivittäiset tavoitteet pysyvät mahdollisimman selkeinä kaiken muutoshälinän keskellä. Mitä selkeämpiä tavoitteet ovat, sitä vähemmän sekaannusta ja sähläämistä muutoksesta aiheutuu ja sitä vähemmän jää aikaa muutoksen tuskailuun.

Artikkelia päivitetty 28.9.2022.

Jaa