Johta­misen ja esimiestyön erikoi­sam­mat­ti­lehti
Sisäinen ulkoinen motivaatio

Sisäinen vs. ulkoinen motivaatio

Luin lounastauollani HR Viesti -lehden numeroa 1/2017. Henkilöstöosaamisen ammattilehden ’Viesti toimitukselta’ osuudessa käsiteltiin motivaatiota. Tarkemmin sisäistä ja ulkoista sellaista.

Kirjoituksen kirjoittaja Petri Charpentier leimasi omien sanojensa mukaan ”vähemmän tieteellisillä termeillä” ulkoisen motivaation ’vääräksi’ ja sisäisen motivaation ’oikeaksi’. Leukani teki jonkin sortin loksahdusennätyksen ja lopun tekstiä se tasalaatuisesti hipoikin näitä ennätyslukemia. Ehkä sisäinen motivaationi oli saanut herätyksen, koska luin kirjoituksen todella tarkasti läpi. Mielestäni nimittäin kyseinen kahtiajaottelu on harhaanjohtava, tieteellisesti hyvin kyseenalainen sekä pahimmillaan jopa (ehkä hieman ironisesti) vahingollinen motivaatiolle. Seuraavaksi kerron miksi.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Tämä kahtiajako, ja sen synnyttämä tutkimus, on siinä mielessä ollut ihan hyvä asia, että asiaan vihkiytymättömälle on tämä oiva väline alleviivata esimerkiksi johtamisen teesien muutosta. Tämä tutkimussuunta on myös alleviivannut palkintojen ja niiden kuuluisien keppien ja porkkanoiden väärinkäyttöä eri näkökulmista. Tämä on erinomaisen tärkeää. Ideana siis vähän sama kuin pehmeä/kova jaottelu, jota siis todellisuudessa on mahdoton tehdä, mutta joka auttaa ainakin ymmärtämään tämän jaottelun käyttäjän asennemaailmaa. Tämänkin jaottelun mahdottomuudesta huolimatta pehmeästä ja kovasta puhutaan edelleen ihan tosissaan. Kuten myös sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Ihan tosissaan. Siitä kirjoitetaan jopa kirjoja, jotka pääsevät sekä best seller listoille, että lähes palkintosijoille tietokirja –sarjoissa. Yhtenä Daniel Pinkin Drive (2009) ja toisena esimerkkinä Frank Martela et al. Draivi (2016).

Sisäinen ulkoinen motivaatio

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio -jaottelu on kyseenalainen

Mitä sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan? Mitä ei ole sisäinen motivaatio? Juuret tälle ajattelulle löytyvät 60-70 luvun vaihteesta teoriasta nimeltä Self-perception (Bem 1967), jatkumolta löytyy myös Overjustification theory (Lepper et al. 1973) sekä Decin ja Ryanin Cognitive Evaluation theory (Deci & Ryan 1985) sekä Self-Determination Theory, SDT (Deci & Ryan 2012). Kaikkea tätä ajattelua yhdistää kärjistettynä yksi asia: Palkkioilla pyritään kontrolloimaan ihmisiä. Mitkä ovat tämän sisäinen/ulkoinen jaottelun perusteet? Nämä voidaan jakaa, toki hyvin karkeasti, kolmeen eri kategoriaan:

  • Sisäinen motivaatio on mielessä syntyvää (psykologiset tarpeet), ulkoinen on pakosta ja biologiasta (biologiset tarpeet) syntyvää.
  • Sisäinen motivaatio on jotain mitä tehdään vain tekemisen ilosta (leikki leikin takia), ulkoinen motivaatio ulkoisen ohjauksen tai päämäärähakuisuuden (esim. Palkkio, voitto) johdosta tapahtuvaa tekemistä (tarkoituksellisuus vs. lopputulema).
  • Sisäisen motivaation tekijöitä ovat autonomia, kompetenssi ja samaistuminen.

Kaikki nämä edellä mainitut sisäisen ja ulkoisen motivaation pääasialliset erottelevat tekijät ovat helposti kyseenalaistettavia.

Ensimmäisen olettaman kohdalla voidaan ottaa esimerkiksi syöminen: Syöminen on monen mielestä pakollista, jopa biologiasta syntyvää. Syöminen voi myös olla täysin hedonismiin taipuvaista hetkellisen mielihyvän hakemista, josta pakko biologisen selviytymisen näkökulmasta on kaukana. Lisäksi mielen ja muun kehon erottaminen on järkevä jaottelu vain filosofisella tasolla; käytännön kannalta tällä jaottelulla on hyvin vähän merkitystä – pää ei voi olla ilman kehoa ja toisinpäin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja vaikka hyväksyisimme tämän jaottelun teoriatasolla, ei nykyinen neuropsykologinen tutkimus tue tätä näkökulmaa: Lähtökohtaisesti aivoissa on yksi palkkioihin reagoiva mekanismi, joka aktivoituu, oli kyseessä sitten ruoka, raha tai positiivinen palaute. Tämän mekanismin yksi osa on nimeltään aivokuorukka, joka aktivoituu sekä rahallisista palkkioista, että onnistuneen oppimisen johdosta. (Reiss 2013)

Toisen väittämän kohdalla voidaan ottaa esimerkiksi työn tekeminen rahan takia. Tämä nähdään useimmiten ulkoisen motivaation puolelle valuvasta asiasta. Tämän jälkeen pitääkin kysyä, että mihin tämä henkilö rahaa tarvitsee? Haluaako hän kenties sillä statusta (sisäinen motivaatio)? Parempaa terveydenhuoltoa (ulkoinen motivaatio), jotta perheen lapset olisivat mahdollisimman terveitä (sisäinen motivaatio)? Kaikki ulkoisen motivaation juuret ovat löydettävissä jonkinlaisesta päämäärätietoisesta tai arvosidonnaisesta tekemisestä. Ulkoinen motivaatio on määritelmällisesti asia, joka luo henkilölle motivaatiota, joka ei tule suoraan itse tehtävän tekemisestä. Jos ulkoisen motivaatiotekijän siis ottaa pois ja tehtävän tekeminen lakkaa, ei tämä ole argumentti ulkoista motivaatiota vastaan, vaan yksi tapa kuvata mitä ulkoinen motivaatio voisi olla. Tästä näkökulmasta sisäisen motivaation johtamisen keinot pitäisi nähdä ulkoisen motivaation tekijänä. Selvästihän ko. motivoitava henkilö ei ole riittävän motivoitunut itse työstä. Mielestäni tämä sisäinen ja ulkoinen -jaottelu vain lisää hämmennystä.

Kolmannessa kohdassa sisäisen puolen jaottelu autonomiaan, kompetenssiin ja sosiaaliseen samaistumiseen itseasiassa sisältää useita eri motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Otetaan esimerkiksi samaistuminen. Samaistuminen voi koostua mm. romantiikan tarpeesta, yhteisöllisyyden tarpeesta, sosiaalisen kontaktin tarpeesta, perheestä ja itsenäisyydestä. Nämä asiat eivät välttämättä ole lainkaan toisiinsa liittyviä, joten kattotermi samaistuminen ei näin voi olla paikkaansapitävä.

Lopetetaan kahtiajako

Ihmiset harvoin näkevät rahallisen palkitsemisen keinoja tai muita palkkioita kontrollin välineenä. Ja jos näkevät, on silloin palkitsemisen keinoissa kenties parantamisen varaa. Ihmiset yleisemmällä tasolla näkevät rahallisen palkkion tunnustuksena (arvostuksen osoitus, raha arvon mittarina), statuksen korotuksena tai onnistumisen merkkinä. Minkä takia kukaan haluaisi tähdätä kohti mestaruutta jossain tietyssä lajissa, jos tämäkin olisi ”vain” ulkoisen motivaation pönkittämistä.

Entä sitten ulkoisen motivaation pönkittämisen sisäisiä motivaatiotekijöitä ulossulkeva vaikutus? Garbers et al. (2014) tekemän, lähes 32 000 vastaajaa ja 146 tutkimusta sisältäneen, vain rahallisen palkitsemisen toimivuuteen keskittyneen metatutkimuksen mukaan mitä enemmän asiantuntijuutta vaaditaan tietyn työtehtävän tekemiseen (työtehtävän monimutkaistuminen) rahallisen palkitsemisen vaikuttavuus lisääntyy. Näyttäisi siis siltä, että esimerkiksi Daniel Pinkin (2009) maalaama todellisuuskuva on käytännössä täysin päinvastoin. ”Ulkoisella” motivointikeinoilla ei näyttäisi olevan sisäistä motivaatiota ulossulkevaa vaikutusta.

Esimerkiksi jokaisen yksilöllinen motivaatioprofiili kertoo motivaatiosta paljon enemmän. Meillä Brikissä tehdään Reiss Motivaatioprofiileita.

Voidaanko siis jo lopettaa tämän kahtiajaottelun vahvistaminen ja toitottaminen jonkinlaisena tieteellisenä totuutena? Pahimmillaan se johtaa juuri HR Viestin pääkirjoituksen kaltaisiin ylilyönteihin ja tautologioihin, joista joku ihminen tai hänen motivaationsa voi jopa kärsiäkin.

Lähteet:

Bem, D. J. (1972). Self-perception theory. In L. Berkowitz (Ed.), Advances in experimental social psychology (Vol. 6). New York: Academic Press.

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (1985). Intrinsic motivation and self-determination in human behavior. New York: Plenum.

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2012). Motivation, personality, and development within embedded social contexts: An overview of self-determination theory. In R. M. Ryan (Ed.), Oxford handbook of human motivation (pp. 85-107). Oxford, UK: Oxford University Press.

Garbers Y., Konradt U. (2014). The effect of financial incentives on performance: A quantitative review of individual and team-based financial incentives. Journal of Occupational and Organizational Psychology (2014), 87, 102–137.

Jarenko, Martela, Järvilehto (2016). Draivi: Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Talentum Lepper, M.R., Greene, D., & Nisbett, R. E. (1975). Undermining children’s intrinsic interest with extrinsic reward: A test of ‘overjustication’ hypothesis. Journal of Personality and Social Psychology, 28, 129-137.

Pink, Daniel (2009). Drive: The surprising truth about what motivates us. Canongate 2009 Reiss S. (2013). Myths of Intrinsic Motivation. IDS Publishing Corporation.

Sidorkin, A.M. (2015). What do we want them to want to do? Against intrinsic motivation. University of Northern Colorado White paper. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/254643480_What_do_we_want_them_to_want_to_do_Against_intrinsic_motivation

Artikkelia päivitetty 31.5.2023

Tommi Lindholm
Yritysvalmentaja
KTM Tommi Lindholm kouluttaa laajasti lähijohtamisen eri osa-alueita ja on erikoistunut tekoälysovellutusten hyödyntämiseen johtamistyössä. Teknologia on ollut aina lähellä Tommin sydäntä, mistä myös innostus tekoälyn kehityksen seurantaan on lähtenyt. Tommin kaiken valmentamisen taustalla vaikuttaa tutkijan syvällinen ymmärrys organisaatioiden toiminnasta ja ihmisten käyttäytymisestä.
Lue lisää
Ilmoittaudu koulutukseen
Osaamiskartta
Kirjat
Osaamiskartta – Osaamisen kehittäminen työelämässä
Lue lisää
Aiheesta lisää
Millainen on motivoiva etäpalaveri?
Myös etäpalaveri voi olla motivoiva, kaikille hyödyllinen ja tehokas. Paljon on kiinni motivaatiosta.
Lue artikkeli
muutosjohtaminen
Motivaatioprofiili auttaa löytämään luontaiset tavat oppia uutta
Lue artikkeli