Vapaa työaika – kuinka se toimii ja mitä pitää ottaa huomioon?

Asiantuntija- ja ajatustyö ei taivu hyvin perinteiseen kahdeksasta neljään -muottiin, vaikka sitä halutaan siihen yhä monissa paikoissa kellokorteilla ja työaikakirjauksilla tunkea. Aivoja ei voi painaa päälle kahdeksalta, työskennellä tehokkaasti läpi päivän muutaman palauttavan tauon kera ja napsauttaa sitten pois päältä iltapäivällä. Usein ajattelutyö jatkuu työpäivän päätyttyäkin ja toisaalta monella mahtuu keskelle päivää tunteja, jolloin ei saa mitään aikaiseksi.

Aamulla työt saattavat lähteä kunnolla käyntiin vasta useamman kahvikupillisen jälkeen, tunteja toimistolle saapumisesta. Iltapäivän viimeiset vartit taas saattavat kulua sometukseen ja nettisivujen päämäärättömään selailuun. Mitään suuritöistä ei jaksa enää aloittaa, mutta kotiinkaan ei voi lähteä.

Eikö olisi niin organisaation tuloksen kuin työntekijän tuottavuuden, tehokkuuden, jaksamisen, hyvinvoinnin ja ylipäänsä onnellisuudenkin kannalta parempi, jos työntekijä saisi hoitaa työnsä silloin, kun se sujuu tehokkaimmin? Tähän lopputulokseen ovat päätyneet myös Halme, Karas, Manninen, Marttinen, Murto ja Teikari Työelämän kapinalliset -kirjassaan.

Toki vapaa työaika vaatii luottamusta työntekijän ja esimiehen välillä. Toisaalta, jos esimies ei voi luottaa siihen, että aikuiset ihmiset hoitavat työnsä ilman kyttäystä ja tiukkaa työaikakirjanpitoa, ongelma saattaa olla jossain syvemmällä. Ja ehkä erilainen kevät osoitti monelle epäilijällekin, että työt tulevat hoidetuiksi, vaikka ne tehtäisiinkin omalla etätyöpisteellä kullekin parhaaseen aikaan.

Näin vapaa työaika toimii Brikillä

Brikillä vapaa työaika on ollut käytössä koko yrityksen olemassaolon ajan. Meillä ei ole kellokortteja, työaikaexceleitä tai edes yhteistä sopimusta siitä, että työtä tehdään tiettyyn aikaan ja tietty määrä viikossa.

Jokaisella on omat vastuualueensa ja tavoitteet ovat selkeät. Laiskottelulle ei ole sijaa, sillä jos joku kahdeksan hengen tiimistä päättää jättää hommansa hoitamatta, se näkyy heti.

Olemme sopineet, että jokainen tiimin jäsen pitää oman kalenterinsa ajan tasalla, jotta yhteisiä tapaamisia on helppo sopia.

Käytännössä kaikki meistä tekevät töitä suurin piirtein toimistoaikaan. Osa saattaa kuitenkin aloittaa työt aikaisin aamulla ja lopettaa aiemmin iltapäivällä, toiset saattavat jatkaa vielä hetken illalla ja jotkut työskennellä inspiraation iskiessä viikonloppuna. Kukin voi halutessaan suunnitella itselleen vaikka pitkän viikonlopun tai vapaapäivän keskelle viikkoa ja rytmittää työnsä sen mukaan.

Luontainen rytmi toteutuu

Onko vapaa työaika todella niin hyvä kuin miltä se kuulostaa, vai pysyisikö kokonaisuus paremmin hallinnassa, jos työaikaa kontrolloitaisiin tiukemmilla rakenteilla? Selvitimme, mitä tiimimme jäsenet vapaasta työajasta todella ajattelevat.

Vastausten perusteella vapaassa työajassa on hyviä puolia selkeästi enemmän kuin huonoja. Tämän jälkeen töiden teko kahdeksasta neljään maanantaista perjantaihin tuntuisi tiimiläisistämme vain teennäiseltä.

Tiimimme jäsenet korostavat parhaana puolena mahdollisuutta tehdä töitä silloin, kun hetki on sille otollisin. Omaa luontaista rytmiään on helpompi noudattaa, kun työt joustavat sen mukaan.

Jos inspiraatio iskee sunnuntaina, mikään ei estä tekemästä töitä silloin ja ottamasta maanantaina rennommin. Toimistolle ei tarvitse jäädä lorvimaan ja vilkuilemaan kelloa, vaan työpäivän voi päättää, kun työt on tehty tai kun ei kerta kaikkiaan kykene enää keskittymään.

Jousto toimii niin työntekijän kuin yrityksenkin suuntaan: kiireisempinä aikoina voi tehdä pidempää työpäivää ilman, että se ärsyttää tai harmittaa.

Töiden teko kahdeksasta neljään maanantaista perjantaihin tuntuisi vain teennäiseltä.

Mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää hupia ja juhlaa. Ei edes silloin, kun pallo on tiukasti omissa käsissä.

Vapaassa työajassa korostuvat varsinkin itsensä johtamisen haasteet. Aina ei voi vain odotella sitä flowta, vaan joskus asiat on pakko saada tehdyksi. Joskus on vaarana jättää hankalimmat ja työläimmät tehtävät odottelemaan liian pitkäksi aikaa. Tekemättömät työt aiheuttavat ahdistusta, varsinkin, jos päivä on sattunut kulumaan enimmäkseen kaikkeen muuhun kuin työntekoon.

Toisinaan taas työn imu voi olla niin vahva, että työkoneen sulkeminen ja vapaa-ajalle siirtyminen tuntuu lähes mahdottomalta. Jos omasta palautumisesta ei mahdollisuuksista huolimatta huolehdi, vapaus muuttuu helposti todella raskaaksi. Emmekä mekään ole vapaita työstressistä. Työasiat saattavat pyöriä mielessä öisin unia heikentämässä.

Vapaus tuo vastuun

Vapaa työaika vaikuttaa sopivan meille erinomaisesti, eikä kukaan tiimistämme haluaisi asiaan muutosta. Epäilemättä se voisi sopia monelle muullekin organisaatiolle. Kuten jokainen työntekijä, myös jokainen organisaatio on kuitenkin yksilöllinen. Molemmat ovat parhaimmillaan silloin, kun työolot on järjestetty juuri niille sopivimmiksi.

Vapaassa työajassa korostuu johtamisen merkitys. Työntekijän täytyy olla perillä siitä, mitä häneltä odotetaan, mitkä hänen tehtävänsä ovat ja mikä hänen vastuunsa oman työn johtamisesta on. Luottamuksen niin työntekijän ja esimiehen välillä kuin koko tiiminkin tasolla on oltava kunnossa.

Säännöllisestä työajasta vapaaseen työaikaan siirtyvässä organisaatiossa on kaikkein tärkeintä käydä selkeästi läpi, ja vielä myöhemmin kerrata kunnolla, kunkin tehtävät, vastuualueet, tavoitteet sekä se, kuinka tavoitteiden toteutumista seurataan. Vapaa työaika kannustaakin panostamaan laadukkaaseen johtamiseen työajan kyttäämisen sijaan.

Vapaa työaika korostaa yksilön vastuuta omasta työstään. Se paljastaa, onko työntekijä aidosti motivoitunut. Jos työ ei kiinnosta tai jos henkilökohtaisen elämän vaikeudet estävät täysipainoisen työnteon, työn tulokset puhuvat puolestaan. Työjäljestä näkee, mihin työntekijöiden aika kuluu, joten vapaus saattaa tuoda esiin myös alisuoriutumista ja muita haasteita.

Vapaa työaika ei tarkoita rakenteiden puuttumista. Esimerkiksi varhaisen välittämisen mallilla voidaan helpottaa vapaan työajan tuomia lieveilmiöitä yhtä lailla kuin muutoinkin.

Brikin tiimiä suurempi vastuu ei kuitenkaan kuormita tai herätä pakoilun halua. Päinvastoin:

”Vapaus on herättänyt ainakin itsessäni myös ylimääräistä vastuuntuntoa. Haluan kantaa korteni kekoon vieläkin paremmin kuin aiemmin.”

Tällaisia asioita vapaa työaika meille mahdollistaa:

• ”Voin hoitaa omia tärkeitä asioita päiväsaikaan ja lähteä kotiin tai harrastuksiin heti kun hommat on saatu pakettiin.”
• ”Aloitan usein työpäivän jo kello 6, kun oma pääni toimii parhaiten.”
• ”Aloitan työt välillä aikaisin aamulla, joskus taas vasta lähempänä lounasta energiatasostani riippuen. Joskus tulee tehtyä töitä myös iltaisin.”
• ”Voin aloittaa työt aikaisin aamulla, pitää päivällä pidemmän tauon ja jatkaa taas iltapäivällä.”
• ”En pode syyllisyyttä, jos teen vähän töitä viikonloppuisin. Enkä pode syyllisyyttä, jos saan hoidettua yksityisasioitani virka-aikaan.”
• ”Voin aloittaa viikonlopun aikaisemmin, jos olen lähdössä esimerkiksi reissuun. Kunhan työtehtävät on hoidettu.”
• ”Pystyn joustamaan lastenhoidossa ja mukautumaan oman perheen tarpeisiin.”
• ”Ehdin kävellä koirani kanssa tarpeeksi pitkiä lenkkejä. Sekä koira että minä olemme tyytyväisempiä.”
• ”Voin sulkea pois kaikki ruuhkassa istumiset, kauppojen kassajonot ja ruuhkaiset ryhmäliikuntatunnit.”
• ”En stressaa nukkumaanmenoa tai nukkumista niin paljon.”
• ”Olen todella pirteä. Se johtuu varmasti siitä, että minulla on mahdollisuus valita. En ole oikeastaan koskaan väsyneenä töissä, kuten aiemmissa työpaikoissa saatoin olla.”

Jaa