Hyvät tunnetaidot auttavat eteenpäin työelämässä – 5 vinkkiä tunneilmaston parantamiseen

Tunteet ovat se voima, joka ajaa meitä kohti tavoitteitamme, mutta myös voima, joka voi estää meitä menestymästä. Työelämässä tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, tiedostaa ja ymmärtää sekä omia että muiden tunteita.

Tunteet vaikuttavat kaikkiin työpaikalla tehtäviin päätöksiin – olisi naiivia väittää, ettei näin ole. Erilaiset tunteet, kuten innostus, pelko, ahneus ja vallanhimo ovat keskeisessä roolissa ohjaamassa organisaatiossa tehtäviä päätöksiä.

Tunnetaidot ovat keinoja, joilla vaikutetaan omiin ja toisten tunteisiin tietoisesti. Heikot tunnetaidot ovat syynä moniin ongelmiin työelämässä. Muiden tunteita on usein vaikea tunnistaa, eikä omienkaan tunteiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn ole aina riittäviä työkaluja. Varsinkaan, kun tunteet ilmenevät harvoin puhtaasti yksi kerrallaan, vaan niitä risteilee mielessä usein monta yhtä aikaa. Jos ei osaa säädellä tunteitaan, seurauksena voi olla hallitsemattomia tunteenpurkauksia ja liian pitkää hankalissa tunteissa vellomista. On kuitenkin lohdullista, että vaikka jollain voi olla luontaisesti paremmat tunnetaidot kuin toisilla, taitoja voi kehittää siinä missä muitakin työelämätaitoja.

Johtajan, esimiehen ja tiiminvetäjän omat tunnetaidot vaikuttavat suoraan siihen, millainen tunneilmasto työpaikalla ja tiimissä on. Niinpä tunneilmaston parantaminen lähtee aina omien tunnetaitojen kehittämisestä.

Millaisia tunteita työssä koetaan?

Työntekijäkokemuksen parantamiseen ratkaisuja tarjoava yhdysvaltalainen Quantum Workplace on tutkinut, millaisia tunteita töissä koetaan. Sen mukaan yleisimpiä ovat:

1. Mukavuuden tunne
2. Tyytyväisyys
3. Innostus
4. Turhautuminen
5. Stressi
6. Ahdistus

Tutkimus on toteutettu Yhdysvalloissa, mutta tuloksiin voinee samaistua ainakin jonkin verran myös Suomessa. Selvityksestä käy esimerkiksi ilmi, että:

• Esimiehet kokevat työssään energisyyttä, innostusta ja iloa asiantuntijoita useammin
• Asiantuntijat kokevat esimiehiä useammin toimivansa mukavuusalueellaan
• Esimiehet ovat asiantuntijoita useammin stressaantuneita ja ärtyneitä

Quantumin selvityksen perusteella vaikuttaisi siltä, että esimiesten tunteet heilahtelisivat laidasta toiseen enemmän kuin asiantuntijoilla. Syynä voi olla se, että valmentavan johtajan rooli tuottaa esimiehille enemmän positiivisia tunteita, mutta samaan aikaan suuremmat vastuut ja haasteet pitävät stressitason korkeammalla.

Mitenkään yksiselitteistä tämä ei luonnollisesti ole, vaan tunteiden kokeminen riippuu niin organisaatiosta, lähityöyhteisöstä kuin yksilöstä itsestäänkin.

Koska työyhteisö toimii monin tavoin tunteiden varassa, tunteet kannattaakin tunnistaa ja niistä kannattaa puhua. Tämä on kuitenkin edelleen varsin harvinaista, minkä vuoksi myös sekä omien että muiden tunteiden tunnistaminen ja käsittely koetaan hankalaksi. Kuitenkin hyvin monet työelämän ongelmat ovat tunnepohjaisia.

Millaisia ovat työelämässä tarvittavat tunnetaidot?

Sillä, millä tolalla esimiehen tunnetaidot ovat, on työyhteisön kannalta suuri merkitys. Jos esimies kiukuttelee vastoinkäymisistä ja hoitaa korjaavan palautteen antamisen karjumalla, hän tulee samalla sallineeksi muilta yhtä epäasiallisen käytöksen.

Jos emme kykene tunnistamaan omia tunteitamme ja niiden syitä, toistamme vain vanhoja toimintatapojamme ja vahvistamme niiden synnyttämiä tunteita. Sen sijaan tunteiden tunnistaminen ja niiden takana vaikuttavien syiden ymmärtäminen auttaa muokkaamaan ajattelua niin, etteivät tunteet pääse ottamaan valtaa.

Kyse ei ole siitä, että pitäisi pyrkiä tuntemaan pelkkiä positiivisiksi miellettyjä tunteita – myös haastavat tunteet kuuluvat elämään. Sen sijaan hyvät tunnetaidot auttavat vaikuttamaan siihen, kuinka tunteisiin reagoimme. Hyvät tunnetaidot auttavat myös luomaan tiimiin luottamuksen ilmapiiriä.

Tunnetaitojen harjoittelu alkaa reflektoinnista – pyrkimyksestä tunnistaa mahdollisimman rehellisesti ja objektiivisesti omia tunteitaan ja niiden lähteenä olevia kokemuksia. Tämä voi olla haastavaa, sillä tunteet sekoittuvat toisiinsa, eikä niiden sanoittaminen ole aina helppoa. Harjoittelu kannattaakin aloittaa perustunteiden, esimerkiksi ilon, surun, pelon, vihan, inhon ja hämmästyksen tunnistamisesta.

Keskeinen tunnetaito on kyky itsehillintään. Se tarkoittaa kykyä käsitellä tunteita niin, etteivät ne käy ylivoimaisiksi tilanteeseen nähden eivätkä vahingoita ketään. Kyky säädellä tunteita auttaa omien tavoitteiden saavuttamisessa ja vahvistaa itseluottamusta. Tunneosaajat selviävät yleensä paremmin arjesta ja toipuvat nopeammin pettymyksistä, koska he osaavat suhtautua omiin voimavaroihinsa ja ympäristön tapahtumiin realistisemmin.

Itsehillintää tarvitaan työelämässä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Päivittäinen, usein rutiininomainen työ, mutta myös määrätietoinen tavoitteisiin pyrkiminen edellyttävät taitoa kontrolloida erilaisia impulsseja ja mielihaluja. Niiden syntymistä on vaikea estää, mutta voimme valita, miten niihin suhtaudumme.

Työelämän tunnetaitoihin kuuluvat myös itsearvostus ja jämäkkyys. Ne luovat pohjan itsesuojelulle, samalla kun mahdollistavat muiden ihmisten huomioimisen. Jämäkkyys on kykyä määritellä omat rajansa ja pitää niistä kiinni. Omat rajat ovat suojaavia määrityksiä sille, mikä on itselle hyväksi ja mikä ei. Jämäkkyys on kykyä kieltäytyä itselle haitallisista ehdotuksista, mutta myös puolustaa rohkeasti omia näkemyksiä ja viedä aloitteita eteenpäin ilman, että samalla estää muita toimimasta samoin.

Tunnetaitoja tarvitaan työyhteisössä pärjäämiseen. Kun kykenemme tunnistamaan ja hillitsemään omia tunteitamme, voimme ymmärtää myös muiden käyttäytymistä. Vaikka tunteet ilmenevät eri ihmisissä eri voimakkuudella ja toiset ovat taitavampia peittelemään niitä, samat perustunteet vaikuttavat meissä jokaisessa.

Muiden asemaan on siis mahdollista asettua. Tämä edellyttää kuitenkin, että ymmärrämme ja hyväksymme tunteiden vaikutuksen työelämässä sekä sen kiistattoman tosiasian, ettei ihminen kykene täysin jättämään tunteita työpäivän ulkopuolelle.

Samalla tunnetaitoihin kuuluu liian voimakkaiden tunnereaktioiden välttäminen: esimerkiksi liian voimakas empaattisuus voi johtaa taipumukseen ylireagoida muiden aivan pieniinkin tunnereaktioihin. Vaikeuksien keskelläkin meidän tulisi pystyä säilyttämään ammatillinen harkintakyky, vaikka tunteet pyrkisivätkin ottamaan ylivallan.

Hyvät tunnetaidot auttavat käsittelemään ristiriitoja

Hyvät tunnetaidot auttavat kohtamaan myös työelämässä vastaan tulevia ristiriitoja. Hankalia tunteita työpaikalla voivat herättää itse työn ja työpaikan ihmissuhteiden lisäksi niin aikataulut kuin toimintatapojen ristiriidatkin. Tunteilla on myös tapana tarttua ja voimistua ihmisten välillä, Suomen Mielenterveys ry huomauttaa.

Ristiriidat syntyvät, kun ihmiset ajattelevat, kokevat ja toimivat eri tavalla. Täysin ristiriidatonta työyhteisöä ei ole, eikä ristiriita ole aina pahasta. Ristiriita kuitenkin haittaa työntekoa, jos vaikeita asioita ei pystytä kohtaamaan ja käsittelemään. Käsittelemättömien tunteiden kuorma voi johtaa ahdistuneisuuteen ja masennukseen.

Niin kutsuttu ratkaisukeskeinen ajattelu voi auttaa, kun olisi päästävä syyttelystä ja ongelmista kohti myönteisiä ratkaisuja. Ratkaisukeskeinen ajattelu perustuu ajatukseen, jonka mukaan ihmisen on aina helpompi aloittaa jotain hyvää kuin lopettaa jotain ikävää.

Mitä jos puhuttaisiinkin siitä, kuinka asioiden halutaan olevan, eikä siitä, mikä on pielessä? Ratkaisukeskeinen lähestymistapa muuttaa hitaasti mutta varmasti työyhteisön kulttuuria ja pohjavirettä myönteiseen suuntaan. Avoin ilmapiiri vahvistaa työhyvinvointia, rakentaa luottamusta ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Kuinka parantaa tunneilmastoa?

Se, että tunteista kannattaisi puhua töissä avoimesti, ei monellakaan työpaikalla ole itsestään selvää. Perinteisesti on ajateltu, että tunteet kuuluu jättää työn ulkopuolelle.

Uutta tietoa tunteiden tiedostamisesta, ymmärtämisestä ja hyödyntämisestä työpaikalla saatiin viime vuonna toteutetusta tutkimushankkeesta.

”Olimme tutkineet kauan työelämää, työssäoppimista, ammatillista identiteettiä ja toimijuutta. Lopulta emme voineet sivuuttaa tunteita, jotka ovat niin vahvasti läsnä nykytyössä. Toimijuuden määrittelyyn ei enää riitä, että ihminen nähdään rationaalisena päänä, vaan hän on työelämässäkin kokonainen ihminen kaikkine tunteineen”, kommentoi hankkeesta vastannut dosentti, yliopistotutkija Päivi Hökkä Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.

Hökkä pitää suomalaisia hyvinä strategia- ja asiajohtajina. Sen sijaan innostamisen, työnilon ja intohimon johtamisessa olisi hänen mukaansa parantamisen varaa. Vaikeita tunteita ei osata tunnistaa, sanoittaa ja hyväksyä. Kun työpaikan tunneilmasto on heikko, työntekijöiden energiaa kuluu tunnekuorman kantamiseen yksin. Hökkä huomauttaa, ettei tunneilmaston kehittämisessä ole kyse pakkopositiivisuudesta, vaan realismista, jossa vaikeatkin tunteet kyetään kohtaamaan rakentavasti.

Kun johtajan omat tunnetaidot ovat hyvällä mallilla, voi alkaa kehittää tiimin tai työyhteisön tunneilmastoa. Tähän muutaman vinkin tarjoaa kokenut johtaja John Rampton The Economistin blogissa:

1. Tutustu tiimin jäseniin syvemmin kuin ammattiosaamisen tasolla. Heidän luontaisten vahvuuksiensa ja motivaationsa selvittämiseen voi hyödyntää myös persoonallisuus– ja motivaatioprofilointia.
2. Herättele tiimiläisissä intohimoa työtään kohtaan esimerkiksi kirkastamalla tavoitteita, antamalla tunnustusta tehdystä työstä ja luomalla ilmapiiriä, jossa tiimityön arvostus käy kaikille selväksi.
3. Luokaa yhdessä tiimitoiminnallenne pelisäännöt, joista heijastuvat sekä organisaation että tiimin jäsenten arvot.
4. Panostakaa jaksamiseen. Jatkuvan kiireen ei pitäisi olla arkipäivää enää missään. Työntekijöiden on helpompi hallita omaa stressiään, jos työssä kannustetaan realistisiin aikatauluihin, multitaskaamisen välttämiseen sekä taukojen ja lomien pitämiseen.
5. Anna tiimisi vaikuttaa asioihin ja rohkaise omien ideoiden esittämiseen. Muista kysyä mielipiteitä heiltä, jotka eivät luonnostaa ole paljon äänessä. Rohkaise tiimiläisiä myös kertomaan tunteistaan – ja toimi itse esimerkkinä. Kun joku kertoo turhautumisestaan tai ärtymyksestään, koko tiimin kesken kannattaa käsitellä sitä, mistä tunne johtuu ja miten haasteen voisi ratkaista. Myös vuorovaikutus- ja kuuntelutaidoissa kouluttautuminen hyödyttää koko tiimiä.

Jaa